Paikallisuutiset

Kivihiilijunat puskevat edelleen Siperiasta Suomeen: rautapellettikuljetukset Kokkolan satamaan pysähtyivät maaliskuun alussa kuin seinään – viime lokakuun alusta lähtien Kokkolaan on tullut Venäjältä keskimäärin joka toinen päivä kivihiilijuna, liikenne myös jatkuu

Se ei ollut tavallinen tiistai. Kaksi ja puoli viikkoa sitten, maaliskuun ensimmäisenä päivänä,Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtajaTorbjörn Witting ja satamaoperaattoriRauanheimon toimitusjohtajaTero Kosonen saivat tiedon, että se oli siinä. Ainakin toistaiseksi.

Kokkolan sataman liikenteestä vajaan 40 prosentin osuuden viime vuonna muodostanut rautapellettijunien tulo Kostamuksesta Kokkolaan seisahtuisi Venäjän vastaisten pakotteiden vuoksi. Liikenne ei pysähtyisi osittain eikä vähitellen. Vaan nyt, heti ja kokonaan.

Jatkosta ei ole mitään tietoa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että transitoliikenne Venäjältä Vartiuksen raja-aseman kautta Kokkolaan olisi loppunut kokonaan. Viime syksystä saakka Kokkolan satamaan on saapunut kaukaa Siperiastaantrasiittia eli geologiselta iältään vanhintakivihiililaatua sisältäviä tavarajunia.

Antrasiittia käytetään metalliteollisuuden prosesseissa, ennen muuta teräksen valmistuksessa. Yhtä kaikki, kyse on siis kivihiilestä.

– Kokkolaan olemme aloittaneet kuljettaa tätä tuotetta lokakuun alusta. Liikenne on jatkunut tähän asti ilman häiriöitä. Kuten kaikessa itärajan takaa tulevassa liikenteessä tilanne on nyt hyvin turbulentti. Se elää päivästä toiseen riippuen lännen tai Venäjän toimenpiteistä, kivihiilikuljetuksista sopimuksen tehneen Rauanheimon toimitusjohtaja Tero Kosonen viittaa pakotteisiin ja mahdollisiin vastapakotteisiin.

Venäläisen sopimuskumppanin nimeä Kosonen ei kerro. Joulukuussa 2019 Rauanheimo itsetiedotti siperialaisen antrasiitin kuljetuksista Hangon Koverharin satamaan. Tässä yhteydessä sopimuskumppaniksi mainittiin Siberian Antracite, joka on osaSibanthracite Group -konsernia.

Konserni toimii Länsi-SiperiassaKuznetsin hiililaakion alueella, joka on ollut Venäjän keisarikunnan ajoista lähtien tunnettu runsaista kivihiiliesiintymistään. Alueen pääkaupunki onKemerovo, jonka lentopalloseura oli Kokkolan Tiikereistä maajoukkueen luottoliberoksi nousseen Lauri Kermisen sekä entisen maajoukkueluotsi Tuomas Sammelvuon monivuotinen työantaja.

Voisiko antrasiittiliikenne korvata rautapellettiliikennettä ja lisätäänkö sen kuljetuksia Kokkolaan?

– Meillä ei ole tässä maailmantilanteessa suunnitelmia kasvattaa venäläisen liikenteen määrää, Kosonen vastaa.

Se ei ole kovin suurta ollut tähän saakkakaan.

– Liikenne on ollut vaihtelevaa. Puhutaan aika pienistä määristä. Ei lähellekään sellaisia volyymejä kuin rautapellettiä on kulkenut. Keskimäärin ehkä yksi juna joka toinen päivä, Kosonen kertoo.

Venäläisessä standarditavarajunassa tapaa olla 60 vaunua. Antrasiitti liikkuu kiskoilla avovaunuissa.

Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan alkoi torstaina neljäs viikko. Tänä aikana Venäjästä on tullut länsimaailman silmissä suoranainen hylkiövaltio. Hyökkäyksen alusta lähtien uutiset ovat kertoneet lähes päivittäin isojen kansainvälisten yritysten bisnesten lopettamisesta Venäjällä.

Osa päätöksistä oli pakon sanelemia eli ne perustuivat lännen määräämiin pakotteisiin. Monet yritykset ovat tehneet myös omia ratkaisujaan. Osa imagosyistäkin. Kauppa Venäjälle ja venäläisten yritysten kanssa ei näytä nykytilanteessa hyvältä.

– Totta kai haemme erinäköisiä korvaavia virtoja (tavarakuljetuksia) Kokkolan liikenteeseen. Pääsääntöisesti haemme niitä kotimaasta ja lähialueilta. Uusia Venäjän tavaravirtoja ei oteta käsiteltäväksi, Tero Kosonen painottaa.

Rauanheimo on osaKWH Logisticsia, joka on Suomen johtava toimija transitoliikenteessä ja maan suurin satamaoperaattori. Viikko sitten (11.3.) se julkaisi verkkosivuillaanVenäjän-liikennettä koskevan tiedotteen, jonka ydinkohta kuuluu:

KWH Logistics keskeyttää Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien johdosta kaiken sellaisen venäläisen transitorahdin käsittelyn, joka ei ole ehdottoman välttämätöntä etenkin eurooppalaiselle energia- tai elintarvikehuollolle.

Jatkamme toistaiseksi lannoitteiden ja energiakäyttöön tarkoitetun kivihiilen transitoliikennettä sekä välttämättömien rehuraaka-aineiden käsittelyä.

Yksipuolinen irrottautuminen tehdyistä sopimuksista olisi KWH Logisticsin mukaan ”mahdotonta”.

Se haittaisi merkittävästi kansainvälistä elintarviketuotantoa ja energiahuoltoa. Näihin tuotteisiin liittyvät venäläiset yritykset ja niiden taustalla olevat henkilöt eivät kuulu EU:n, Iso-Britannian tai USA:n pakotelistoille.

KWH Logistics korostaa tarkkailevansa koko ajan tilannetta, joka elää toisaalta pakotteiden ja toisaalta satamapalveluja käyttävien Venäjän-kauppaa harjoittavien yritysten ja varustamoiden päätösten mukaan.

Viime viikolla Rauanheimo kertoi aloittaneensa Kokkolassa koko henkilöstöä (keskimäärin 120 viime vuonna) koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Syynä juuri rautapellettiliikenteen pysähtyminen.