Paikallisuutiset

Mistä rahoitus liikuntaan? – Hallitus korvaa ensi vuonna veikkaustuotoista puuttuvat eurot edunsaajille, mutta tulevaisuus on epävarma: "Mitään varmuutta emme ole asiasta saaneet"

Liikunta- ja urheiluväeltä pääsi helpotuksen huokaus, kun valtion liikuntabudjetissa ei tapahtunut yli neljänneksen pudotusta 150 miljoonasta esitettyyn 110 miljoonaan euroon ensi vuonna. Liikunnan määrärahat olivat vaarassa ennakoidun Veikkauksen tuloutuksen vähenemisen vuoksi.

Hallitus kuitenkin päätti – mitä ilmeisimmin urheiluväen voimakkaan lobbauksen jälkeen – kompensoida summan täysimääräisenä. Siten lajiliitot ja liikuntajärjestöt säästyivät suurelta leikkaukselta ja sitä seuranneelta säästökuurilta.

Ainakin ensi vuotta voidaan myös Keski-Pohjanmaan Liikunnan toimistolla Kokkolassa suunnitella vapautuneemmin.

– Ensi vuodeksi liikunta ja urheilu saa täysimääräisen kompensaation, mutta iso kysymys on, miten rahoituksen käy jatkossa. Mitään varmuutta emme ole asiasta saaneet, Keplin aluejohtajaPetri Harsunen sanoo.

Esimerkiksi Keplissä Opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroista myönnetty toiminta-avustus oli viime vuonna runsaat 170 000 euroa, joka muodosti kolmasosan kokonaistuotoista.

– Summa muodostaa pohjan, jonka päälle voi kehittää muuta toimintaa. On selvää, että vaikeuksia tulee, jos avustuksesta leikataan merkittävä osa, Harsunen myöntää.

Keplin viime vuoden tuloslaskelmassa vajaan 290 000 euron tulobudjetista yleisavustusten yhteenlaskettu osuus oli noin 220 000 euroa, oman varainhankinnan tuotot olivat noin 60 000 euroa.

– Jos valtiolta avustuksina tuleva osuus laskisi merkittävästi, omaa varainhankintaa olisi tehostettava huomattavasti. Kun ottaa huomioon korona-ajan yrityksille tuomat taloushaasteet, varainhankinnan vaikeusaste on kasvanut, Harsunen jatkaa.

Valtion liikuntaneuvostossa neljä kautta vuosina 2003–19 istunut kokkolalainenTimo Virolainen sanoo asian suoraan.

– Ilman tukea kolmannen sektorin kansalaistoiminta on vaarassa.

Harsunen perustelee valtion tuen tarvetta liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisella merkityksellä.

– Liikunnalla ja urheilulla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus esimerkiksi terveyden ja työkunnon ylläpitäjänä sekä sairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisemissä. Kerrannaisvaikutukset ovat suuret. On laskettu, että urheiluun sijoitettu euro tulee yhteiskunnalle takaisin nelinkertaisena, Harsunen sanoo.

Valtion liikuntabudjetista noin 90 prosenttia katetaan Veikkauksen tuotoista. Viime vuonna Veikkaus tuloutti valtiolle 1,2 miljardia euroa.

Tänä vuonna tuottojen odotetaan tuoreimpien arvioiden mukaan vähenevän noin 350 miljoonaa koronaviruspandemian seurauksena. Ensi vuotta on vielä vaikeampi ennustaa, kun tietoa ei ole koronatilanteesta eikä siitä, miten kuluttajien rahapelitottumusten käy.

Oman kysymyksensä urheilun julkisessa rahoituksessa muodostaa sisäsyntyinen arvoristiriita. Rahapelihaitat – lähinnä peliriippuvuus – luovat suuria ongelmia. Urheilun rahoituksen logiikka on kuitenkin se, että mitä enemmän ihmiset häviävät rahaa Veikkaukselle, sitä enemmän urheilu hyötyy.

Asian ovat viime viikkoina nostaneet julkiseen keskusteluun mm. Urheiluliiton puheenjohtajaSami Itani ja Olympiakomitean puheenjohtajaTimo Ritakallio.

– Asiassa on jännitteitä ja ristiriitoja, eikä siihen ole helppo löytää kultaista keskitietä. On luotettu siihen, että monopoliasemassa olevan Veikkauksen kautta kokonaisuus on paremmin hallittavissa. Vaikea kysymys, Harsunen miettii.

Suomen kaltainen pelimonopoli on Euroopassa käytössä vain Norjassa. Ruotsi ja Tanska purkivat pelimonopolinsa viime vuosikymmenellä ja siirtyivät lisenssijärjestelmään.

– Mielestäni nykyinen järjestelmä on toimivin. Lisenssijärjestelmässäkin rahapeliyhtiöt keräisivät lisenssimaksuihin rahat pelaajilta, Virolainen huomauttaa.

//13.10. kello 9.31 Muokattu otsikkoa.