Paikallisuutiset

Kokkolan raatihuone kallistuu, seinät ja katto rakoilevat – 180-vuotias rakennus pitää sisällään monia tarinoita, joista yhdessä hurmossaarnaaja Maria Åkerblom pakeni putkasta

Kokkolan raatihuoneen korjaustarpeet tutkitaan kesän aikana. Ongelmista kertovat muun muassa runkoon tulleet halkeamat ja sisätilojen pinnoissa näkyvät muutokset. Myös rappauksessa on murtumia.

Viranomaisten tiedossa on ollut jo joitakin vuosia, että aikanaan hirrestä tehdyt perustukset ovat painuneet ja 180-vuotias rakennus on alkanut kallistua. Jos rakennus kallistuu edelleen, siitä seuraa erittäin todennäköisesti vähintään lisää halkeamia runkoon.

RakennuspäällikköVeli-Matti Isoaho Kokkolan kaupungilta rauhoittelee, että vaikka työ on kiireellinen, tilanne ei kuitenkaan ole mitenkään hälyttävä. Painumaa ei voi havaita paljain silmin.

– Toki sille halutaan nyt tehdä nopeasti jotakin, ettei se pahene, Isoaho sanoo.

Isoahon mukaan Kokkolassa ei ole syytä samanlaiseen huoleen kuin esimerkiksi Pietarsaaressa, missä raatihuone on vajonnut näkyvästi. Hän summaa tilanteen sanoen, että nyt on lähdetty liikkeelle ja kesän aikana on tarkoitus selvittää, mistä perustusten painuminen johtuu.

– Oikeiden asiantuntijoiden löytäminen on ollut työläs prosessi, mutta nyt tekijät ovat löytyneet ja päästään eteenpäin.

Raatihuoneen rakennusvaiheet ja nykytilanteen hyvin tunteva Kokkolan kaupungin museotoimenjohtajaKristina Ahmas toteaa korjausten tulevan tarpeeseen. Viimeksi raatihuonetta on remontoitu 1990-luvulla, ja tuolloin kyse oli pintarestauroinnista.

– Jos nyt ei tehdä mitään, skenaario on huono. Raatihuoneella on toki kaksinkertainen tiilimuuri, mutta ei ole tiedossa, mitä perustusten painuminen aiheuttaa.

Kesän aikana rakennuksen sisä- ja ulkopuolelle kaivetaan kuoppia. Niistä saadaan lisätietoa maaperästä ja pohjaveden pinnan muutoksista.

Yksi mahdollinen ja myös melko todennäköinen teoria on, että pohjaveden laskun myötä veden peitossa ollut hirsiperusta on kuivunut ja alkanut lahota. Näin on tapahtunut laajassa mittakaavassa muun muassa Turussa, missä ongelmaan herättiin toden teolla 2000-luvun alussa.

Jos pohjavesi pysyy samalla tasolla kuin rakennusta rakennettaessa, hirsiperusta voi pysyä hyvässä kunnossa jopa satoja vuosia, mutta pohjaveden laskettua se voi pahimmassa tapauksessa pehmetä hötöksi jopa vain kymmenessä vuodessa.

– Insinöörin ajattelutavan mukaan mikään ei kuitenkaan ole varmaa, ennen kuin on tutkittu, Isoaho kommentoi tätä teoriaa.

Korjausten budjetti ei ole vielä tiedossa.

– Tarvittavat toimet, kustannusarvio ja aikataulu arvioidaan, kun tilanne on tutkittu, Isoaho sanoo.

Kristina Ahmaksen mukaan korjauksia koskeneissa keskusteluissa on yhtenä mahdollisuutena puhuttu perustusten injektoinnista. Se tarkoittaa perustuksen alla olevaan maa-ainekseen ruiskutettavaa, nopeasti kovettuvaa ainetta, yleensä polymeeria. Muitakin menetelmiä on olemassa kuten paalutus.

Mannerheiminaukion laidalla sijaitsevan Kokkolan nykyisen raatihuoneen perustustyöt aloitettiin syksyllä 1837 ja sen avajaisia vietettiin helmikuussa 1842. Edellinen raatihuone oli tuhoutunut vuoden 1805 tulipalossa.

Raati ja maistraatti olivat tämän jälkeen kokoontuneet peräti runsaat 30 vuotta väliaikaisissa tiloissa Rantakadun varrella. Eipä ihme, että vuonna 1836 silloinen maaherra patisti Kokkolan porvareita jo varsin tiukkasävyisesti toimiin uuden raatihuoneen rakentamiseksi. Piirustusten hankkiminen annettiin myöhemmin raatihuoneen rakennuskomitean puheenjohtajana toimineen Anders Donnerin tehtäväksi.