Paikallisuutiset

Satamien kilpailu kovenee - Kokkolan Satama on pärjännyt kilpailussa toistaiseksi hyvin

Venäjän transitoliikenne Kokkolan satamassa väheni, mutta kotimaan vientiteollisuus piti sataman tonnimäärät ennallaan.

Satamien kova kilpailu näkyy rankkana investointitahtina Suomen satamissa. Samaan aikaan Kiinan hiipuva talous heijastuu myös Suomen vientiin. Satamat ovat tiukassa paikassa.

Kokkolan Satama on pärjännyt kilpailussa toistaiseksi hyvin. Satama on noussut vuosien varrella maan kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi ja pitää asemansa Suomen suurimpana bulkkisatamana.

Sataman liikenteen tonnimäärät ovat jo pitkään olleet seitsemän ja kahdeksan miljoonan tonnin välillä. Kokkolan Satama -yhtiön toimitusjohtajaTorbjörn Witting kertoo, että viime vuosikin oli hyvä liikenteellisesti. Sitä kannatteli kotimaan vientiteollisuus ja kauppa.

– Viime vuonna Suomen liikenne parani meillä entisestään. Myös Kokkolan teollisuuden liikenne kasvoi.

Venäjän liikenne on erittäin iso satamassa ja se putosi jonkin verran viime vuonna. Torbjörn Witting toimitusjohtaja

Kokkolan suurteollisuusalueen teollisuus ja satama elävät symbioosissa Ykspihlajassa. Teollisuus on puhtaasti vientipainotteinen ja tärkeä asiakas satamayhtiölle.

Sataman kokonaisliikenne oli viime vuonna 7,3 miljoonaa tonnia.

Venäjän liikenteen tonnimäärät sen sijaan pienenivät. Itänaapurin osuus sataman transitoliikenteestä on erittäin suuri. Satamajohtaja kehuu, että Kokkola oli viime vuonnakin maassa Venäjän transitoliikenteen ykkössatama, Suomen suurin.

Witting ei kerro Venäjän kauttakulkuliikenteen osuutta tai tonnimääriä sen tarkemmin kilpailusyistä. Satamalla on Venäjällä yksi pääasiakas ja muutamia muita asiakkaita.

Sen satamajohtaja kuitenkin paljastaa, että Venäjän liikenne väheni.

– Venäjän liikenne on erittäin iso satamassa ja se putosi jonkin verran viime vuonna.

Syy Venäjän kauttakulkuliikenteen vähenemiseen on arkinen. Muutos mahtuu Wittingin mukaan aivan normaalin vuosivaihtelun sisälle. Venäjän sisällä kilpaillaan myös markkinoista ja se aiheuttaa vuosivaihtelua.

Bulkkiliikenne on Kokkolan Sataman päätuote. Venäjältä tuleva tavara on rautapohjaista raaka-ainetta. Sekä Venäjän että Suomen bulkkitavara, eli irtolastitavara, on rikasteita, malmia ja pelletöityjä tuotteita.

Tuotteista yksi osa menee Keski-Eurooppaan, toinen Välimeren maihin, kolmas Lähi-itään ja neljäs Kaukoitään.

Torbror Witting kertoo, että viime vuosina suurin muutos onkin tapahtunut bulkkituotteiden kohdealueissa. Kun aikaisemmin massatavaraa meni paljon Aasiaan, nyt sitä menee muualle.

­– Se­ kertoo siitä, kuinka riippuvaisia olemme maailman taloustilanteesta. Vienti Kiinaan on vähentynyt ja se näkyy.

Satamayhtiön omat markkina-alueet, josta tavaraa satamaan tulee, ovat Kokkolan teollisuus, Kokkolan seutu laajasti katsottuna, Keski-Suomen kaivosteollisuus ja kauppa sekä Venäjä.

Satamajohtaja onkin tyytyväinen siihen, että muiden markkina-alueiden hyvä taloustilanne on näkynyt satamassa.

– Olemme pystyneet säilyttämään hyvän kokonaismäärän. Olen erittäin tyytyväinen siihen. Työskentelemme kovasti, jotta tilanne myös jatkuisi hyvänä.

Kovasti Kokkolan Satama saakin töitä paiskia, jotta saavutettu asema säilyisi. Se on nyt tonnimääräisesti kolmanneksi suurin satama heti HaminaKotkan ja Helsingin satamien jälkeen.

HaminaKotkan liikennemäärä nousi viime vuonna 16,1 miljoonaan tonniin. Se kasvoi edellisvuodesta kymmenellä prosentilla. Kauttakulkumäärät lisääntyivät yli seitsemän prosenttia, mutta kotimaanliikenne väheni viidenneksellä.

Helsingin Sataman kautta kulki viime vuonna 14,3 miljoonaa tonnia tavaraa. Sen kautta kuljetetun tavaran arvo on noin puolet maan merikuljetusten arvosta.

Suomessa on kaikkiaan yli 50 satamaa, joista 30 on niin sanotusti varteenotettavia.