Leikki on lapsen työtä

Kuva:

MAINOS -

Kulunut sanonta kuuluu, että leikki on lapsen työtä. Se ei kuitenkaan ole pelkkä klisee vaan suurelta osin täyttä totta. Lapsen kehittymisen kannalta leikkiminen on erittäin tärkeää. Jo pienet vauvat oppivat ympäristöstään leikin kautta, he havaitsevat esimerkiksi, mitä napin painaminen vaikuttaa, miten tavaroita liikutetaan ja toistojen kautta myös sen, kuinka mitäkin tavaroita käytetään. Leikkimisen äänet voivat ärsyttää aikuista, mutta myös äänillä on tärkeä osa lasten leikkejä. Mielikuvitus kehittyy leikkimällä, mutta vaikka joskus riitti pelkät käpylehmät, niin myös nykyaikaisetlelut näyttelevät tärkeää roolia lapsen kehityksessä.

Mielikuvitus kehittyy

Lapsi tietenkin leikkii siksi, että se on hänestä hauskaa, mutta samalla hän oppii korvaamattomia taitoja, joista on hyötyä elämässä myös jatkossa. Yksi leikkimisen tärkeimmistä eduista lapsen kohdalla on mielikuvituksen kehittyminen. Jo alkeelliset leikit kehittävät mielikuvitusta ja mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä monimutkaisemmiksi hänen leikkinsä muuttuvat. Tämä on juuri mielikuvituksen kehittymisen ansiota. Samalla lelulla leikkiminen voi olla myöhemmässä vaiheessa aivan erilaista kuin aiemmin. Aluksihan leikki on lähinnä vain tavaroiden heiluttelua ja siirtelyä. Toki erilaiset lelut tukevat tätä ja kun lapsi kasvaa suuremmaksi, hän osaa myös vaatia monimutkaisempia leluja mielikuvitustaan ruokkimaan.

Motoriset taidot kehittyvät

Pienten lasten motoriikka on todella alkeellisella tasolla. Mikään ei pysy käsissä, esimerkiksi syöminen tai juominen itse ei onnistu moneen vuoteen ja kävelemään oppimisen jälkeenkin lapsi kaatuilee alituisesti. Vuosien varrella motoriikka kuitenkin kehittyy ja siinä kehityksessä leikkimisellä on erittäin suuri rooli. Pallon heittely tai potkiminen, rakennuspalikat ja esimerkiksi piirtäminen, värittäminen ja palapelien tekeminen kaikki omalta osaltaan kehittävät lasta motorisesti. Toki samassa auttavat myös syömisen ja muiden arkisten askareiden harjoitteleminen, mutta erona niihin, lapsen mielestä leikkiminen on hauskaa. Motoriset taidot siis kehittyvät siinä sivussa kuin huomaamatta.

Sosiaaliset taidot kehittyvät

Jo varhain lapsi huomaa, että leikkiminen on oikeastaan hauskempaa kaverin tai kavereiden kanssa, kuin yksin. Vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa tuntuu aluksi ihmeelliseltä, mutta pian siihen tottuu, että leikkikaverillakin on oma tahto, eikä kaikki mene enää täysin leikkijän oman päätöksen mukaisesti. Leikkiminen edistääkin lapsen sosiaalisia taitoja huimalla tahdilla. Lapsi oppii toimimaan yhdessä toisten lasten kanssa, keskustelemaan leikin sisällä ja esimerkiksi neuvottelemaan siitä, miten leikkiä jatketaan tai mihin leikkiin vaihdetaan. Mahdollisilta riitatilanteiltakaan ei voi välttyä ja vaikka se voi tuntua ikävältä, niin leikeissä syntyvillä riidoilla on oma roolinsa lapsen kehityksen kannalta. Eihän riitoja voi myöhemmässäkään elämässä täysin välttää, joten niiden ratkaisemista täytyy harjoitella. Leikkiminen on siihen paras mahdollinen aloitusajankohta.

Leikkiminen nykyisin

Nykyään leikkimisen peikoksi ovat nousseet älypuhelimet ja tabletit. Niilläkin on oma roolinsa lapsen kehitystä ja esimerkiksi koordinaatio voi hyvinkin parantua pelaamalla pelejä, mutta on tärkeää leikkiä myös perinteisempiä leikkejä. Vanhemmillakin iso rooli pitää ruutuaika kohtuullisena, jotta lapsen kehitys muilta osin ei vaarannu.