Talous

Laaja henkilöhaastattelu: OP K-P:n uusi toimitusjohtaja Jyrki Rantala uskoo ihmisten kautta tuloksen tekemiseen

"Uskon aidosti, että innostava työyhteistö heijastuu hyvällä tavalla asiakkaiden suuntaan ja pankin tulokseen"

Kokkolan Mediakulman ravintolan neuvotteluhuoneeseen saapuu ennakkoon sovitulle aamukahville täsmällisesti minuutilleen uusi johtaja kadun toiselta puolelta.Jyrki Rantala ottaa OP Keski-Pohjanmaan ohjat käsiinsä konkreettisesti helmikuun alussa, ja tämän haastattelun tavoitteena on löytää vastaus kysymykseen: millaisen talousvaikuttajan Keski-Pohjanmaa Pirkanmaalta muuttaneesta miehestä sai?

- Satama-alue teki minuun tosi ison vaikutuksen täällä Kokkolassa, toteaa OP Keski-Pohjanmaan uusi toimitusjohtaja Jyrki Rantala.
- Satama-alue teki minuun tosi ison vaikutuksen täällä Kokkolassa, toteaa OP Keski-Pohjanmaan uusi toimitusjohtaja Jyrki Rantala. Kuva: Markku Jokela

Aloitetaan keskustelu napapiiriltä, eli Rovaniemeltä ja vuodesta 1969.

– Olen ihan duunariperheen poika: Isä oli muurari, yhdestä veljestänikin tuli muurari. Äitini on keittiöalalla tehnyt pitkän päivätyön. Ihan suurtalouskeittiön keittäjänä ja kotitalousoppilaitoksessa työnohjaajan hommista jäi eläkkeelle. Meitä on kolme veljestä. Keskimmäinen jäi muurariksi Rovaniemen seudulle ja vanhin veli on Lahden seudulla. Olen ainoa, joka luki ylioppilaaksi ja lähti opintojen tielle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Eli minkäänlaista pankkitaustaa vanhemmilta nuori mies ei saanut, ja perusopintojen jälkeen Jyrki Rantalaa kiinnosti päällimmäisenä laki ja järjestys.

– Hain lukemaan lakia, mutten heti päässyt ylioppilaskevään jälkeen. Toisena ajatuksena oli lukea kieltenopettajaksi ja siihen koulutukseen pääsin, opiskelin etenkin ruotsia ja saksaa. Tuolloin oli vakavana tarkoituksena opiskella ihan kieltenopettajaksi asti.

Miten rovaniemeläinen nuori mies innostui ruotsin kielestä, kaukana ruotsinkieliseltä rannikolta?

– Hyvä kysymys.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kiitos erinomaisen opettajan: Raija Vartiainen oli erittäin vaativa, mutta myös innostava. Eipä siinä ruotsin kieleen ollut muuta kontaktia kuin koulupohja. Jos Haaparannassa käytiin voita tai mehua ostamassa, niin ei siinä paljoa kieltä tarvittu.

Kesken kielten opiskelun rakkaus astui peliin ja vaikutti nuoren miehen elämän suuntaan – ainakin maantieteellisesti.

– Silloinen tyttöystävä, sittemmin lasteni äiti, valmistui luokanopettajaksi ja sai Vaasasta töitä. Samaan aikaan Helsingin yliopistossa alkoi kaksikielinen juristikoulutus, mistä ensimmäinen osa oli Vaasassa ja loppuosa Helsingissä. Hain ja pääsin.

Niinpä nuoripari muutti Vaasaan. Jyrki Rantala kouluttautui 1990-luvulla lopulta varatuomariksi ja humanististen tieteiden kandidaatiksi. Sittemmin sulkana hattuun hän voi laittaa myös eMBA-tutkinnon.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nuoresta rovaniemeläismiehestä ei pitänyt tulla pankkimiestä, mutta niin siinä kuitenkin kävi...

– Vaikkei pankkiala ollut mitenkään mielessä, -93 kesällä pääsin Vaasassa OP:hen "kesäpojaksi". Valintaan vaikutti varmasti se, että olin saanut kokemusta jo Pohjolan Osuuspankista Rovaniemellä, mihin pääsin urheilumeriittien myötä.

Loppujen lopuksi Vaasan vuodet opettivat Jyrki Rantalalle paljon enemmän kuin mitä tieteellinen yliopisto-opetus voi antaa.

Kun mies muistelee noita aikoja, ilme vakavoituu, puheen solina hidastuu:

– ...Se oli niitä talousahdingon aikoja, kun "pääsin" pankkiin avustavaksi perintälakimieheksi.

– Ensimmäisenä vuotena tein toistasataa haastehakemusta. Tuli koettua sekin puoli, mitä tapahtuu, kun ihmiset eivät pysty hoitamaan lainojaan.

– Siinä näki paljon ihmiskohtaloita. Pankki joutui antamaan suosituksia asiakkaidensa kotien myyntiin laittamisesta. Joskin vielä suuremmat ongelmat tulivat yrityspuolella ja valuuttalainoissa.

– Se oli hyvä koulu loppuelämää ajatellen. Elämä ei ole aina rallattelua nollakorkoympäristössä.

Millaisia oppeja noista ajoista olisi hyvä muistaa tänäkin päivänä? Vastauksessa pankkimiehen katse hakeutuu edelleen alaviistoon:

– Kyllä hyvä oppi niin meidän kuin asiakkaiden kannalta oli se, että pidättäydytään vain sellaisissa asioissa, mitkä osataan ja kokonaisuudessaan ymmärretään. Valuuttalainoja ei täysin ymmärretty, sitä riskimaailmaa ei tajuttu kummallakaan puolella tiskiä kunnolla.

– Ja toki yleisemmällä tasolla se oppi, että aina pitää varautua nykyistä huonompaan tilanteeseen. Kaikkien tulisi miettiä rahankäytössä ja luotoissa ne kaikkein pahimmat skenaariot.

Rantalan ajatus kulkee nykypäivään ja konkreettisesti pankkien lainatiskien keskusteluihin:

– Jos hivenen pilke silmäkulmassa ajattelee, niin meilläkin on erilaisia vakuutustuotteita työttömyyden, työkyvyttömyyden tai sairauden varalle sekä korkosuojauksia, mutta arkielämään kuuluu se, että valitettavan usein perheitä kohtaa myös avioero, ja sen myötä rahoitussuunnitelmat menevät uusiksi. Avioeron varalle voisi olla myös vakuutus, mutta jos sen todennäköisyys on 50 prosentin luokkaa, niin vakuutustuotteena se saattaisi tulla niin kalliiksi, että kukaan ei sitä ottaisi, Rantala heittää osin leikillään.

- Satama-alue teki minuun tosi ison vaikutuksen täällä Kokkolassa, toteaa OP Keski-Pohjanmaan uusi toimitusjohtaja Jyrki Rantala.
- Satama-alue teki minuun tosi ison vaikutuksen täällä Kokkolassa, toteaa OP Keski-Pohjanmaan uusi toimitusjohtaja Jyrki Rantala. Kuva: Markku Jokela

Mutta palataanpa vielä reilun kymmenen vuoden päähän: Vaasasta Jyrki Rantala hakeutui silloiseen Vammalaan ja Vammalanseudun Osuuspankin johtajaksi (nyt OP Sastamala).

– Kyse oli puhtaasti halusta edetä uralla. Minulla oli Vaasassa erinomainen tehtävä, mutta silti toimitusjohtajuus OP-ryhmässä oli jotain selvästi muuta.

Rantala vertaa toimitusjohtajan roolia finanssikonsernissa yrittäjyyteen.

– Se on kuin omaa yritystä pyörittäisi. Toimitusjohtajuus on enemmän kuin olisi vain palkkatyössä.

Toimitusjohtaja selvästi innostuu, kun keskustelu siirtyy toimitusjohtajan tehtäviin ja rooliin. Samalla tulee käsittelyyn myös koko Osuuspankki-ketjun rooli yhteiskunnassa.

– Toimitusjohtajan tehtävä kuvastaa koko OP-ketjun ideologiaa. Meillähän on kaksijakoinen rooli: Luonnollisesti OP:lla on liiketoimintarooli eli meidän pitää pystyä tekemään kannattavaa pankkitoimintaa, kasvaenkin, niin, että ylläpidämme riittävää vakavaraisuutta. Sen lisäksi OP:lla on yhteisöllinen rooli. Pankkikonsernin tehtävänä on edistää toiminta-alueen kestävää taloudellista menestymistä. Tässä erotumme kilpailijoista.

– Liiketoimintarooli ei ole itsetarkoitus, mutta sen pitää olla kunnossa, jotta yhteisöllisyyttä voidaan toteuttaa – ja toisinpäin.

Millaisia yhteisöllisiä toimia Sastamalaksi muuttuneessa kaupungissa OP teki toimitusjohtaja-aikanasi?

– Hyvä kysymys. On tärkeää, etteivät tällaiset puheet jää vain huuteluksi. Sastamalassa pankilla on iso rooli muun muassa torialueen kehittämisessä. Pankki omistaa tasearvoltaan kahdeksan miljoonan euron liikekeskuksen, ja sitä kohennettiin kaupunkikuvan parantamiseksikin. Myös kassataloon, missä pankkikin toimii, tehtiin selkeä kaupunkikuvankohotusremontti.

Keski-Pohjanmaalla Rantala sanoo selvittäneensä ihan työuransa alkuaikoina pankin yhteisöllisyyden roolia.

– Täälläkin OP:lla on merkittävä rooli muun muassa Centrian ja korkeakoulusäätiön tukemisessa ja vaikkapa kymmenien kesätyöpaikan mahdollistamisessa.

Rantala astui ensimmäisen kerran OP:n Kokkolan toimipisteeseen sisään toimitusjohtajana runsaat kuukausi sitten 1. joulukuuta. Millaisia konkreettisia tavoitteita toimitusjohtajalle on täällä asetettu? Ensiksi vastaa toimitusjohtaja itse:

– Perustana on pankin tuloksen tekeminen ja pitkäjänteisen tuloksentekokyvyn turvaaminen ja sitä kautta vakavaraisuuden parantaminen. Ihan peruspankkitoiminnan osalta meillä on kovat tavoitteet: Meidän pitää pystyä parantamaan juoksua.

– Valinnan yhteydessä toin aktiivisesti myös yhteisöllisen roolin esille. Haluan olla aktiivinen keskustelija.

– Kolmanneksi näen, että haluamme olla OP-ryhmässä alueellinen veturi. Olen aktiivinen naapurikollegoiden suuntaan, ja yhteistyötä varmasti tulee.

Soitimme myös Rantalan työnantajalle, OP Keski-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtajallePekka Nikulalle ja kysyimme millaisia tavoitteita yrityksen johto on asettanut toimitusjohtajalle?

– Toivomme, että uusi johtaja vaikuttaa siihen, että meillä on tyytyväisiä ihmisiä tiskin molemmin puolin. Kun näin on, taloudelliset luvut hoituvat, Nikula kiteyttää.

Esimiehensä sanomat tavoitteet kuultuaan Rantalan suulle leviää hymy ja hän haluaa vielä jatkaa keskustelua Sastamalan ajoista.

– Puhuin siellä hattrickista tai HAT:sta. Tässä lyhenteessä H tarkoitti henkilöstökokemusta, A asiakaskokemusta ja T tulosta. Siellä henkilöstökokemus oli tutkimuksissa 4,4/5 ja asiakaskokemus keskikokoisten Osuuspankkien paras.

– Täällä Keski-Pohjanmaallakin olen lanseerannut "hyvä tulee hyvän luo" -sloganin. Uskon aidosti, että innostava työyhteistö, missä osaaminen on kohdallaan, heijastuu hyvällä tavalla asiakkaiden suuntaan ja pankin tulokseen.

Rantalan mukaan OP haluaa erottua kuluttaja-asiakkaiden keskuudessa sillä, että pankki on aidosti asiakkaidensa arjessa mukana.

– On helppo keskustella asioista, kun menee hyvin, mutta pankin tulee olla asiakkaidensa rinnalla myös huonoina aikoina, niin kuluttaja- kuin yritysasikkaidenkin.

Pankkimies tietää, että välillä voi tulla "lunta tupaankin", kun lainatiskeillä keskustellaan luottovaihtoehdoista:

– Ennen lähdettiin omistusasuntomarkkinoille yksiöiden ja kaksioiden kautta. Nyt havaittavissa enemmänkin "kaikki minulle nyt ja heti" -mentaliteettia. Kun tätä keskustelua herättelee, niin kyllä meillekin tulee lunta tupaan. Joistakin voi tuntua, että opastaako pankki liikaakin, kun puhutaan varautumisesta tulevaan. Joskus tulee kommentteja tyyliin: "kyllä minä omat asiani tiedän, pärjäänkö vai en".

Rantala haluaa palauttaa mieliin vanhan nyrkkisäännön perheiden lainanhoitomenoissa.

– Perinteinen nyrkkisääntö siitä, että jos kolmannes nettotuloista menee lainoihin, niin 2/3 jää vielä elämiseenkin toimii nykypäivänäkin.

- Satama-alue teki minuun tosi ison vaikutuksen täällä Kokkolassa, toteaa OP Keski-Pohjanmaan uusi toimitusjohtaja Jyrki Rantala.
- Satama-alue teki minuun tosi ison vaikutuksen täällä Kokkolassa, toteaa OP Keski-Pohjanmaan uusi toimitusjohtaja Jyrki Rantala. Kuva: Markku Jokela

Otetaan esille välillä muutakin kuin pankkibisnestä. Vilkaisu miehen somekanaviin paljastaa mielenkiintoisen päivityksen viime elokuulta:

Ei enää yksinkertainen teräsmies. Ironman Tallinn: swim 3,8km - bike 180 km - run 42,2km takana ennätysaikaan 10h 58min. Väsynyt, mutta onnellinen olo! Nyt on aika kuntourheilun!#opliikkeellä#aquaplus#ironmantallinnpic.twitter.com/eqNqT5oQZ8

— Jyrki Rantala (@JyrkiMRantala)4. elokuuta 2018

Hän siis selvitti elokuussa triathlonin täysmatkan alle 11 tuntiin. Harva meistä pystyy edes kolmasosaan yhdestä kolmiosaisesta kilpailusta. Eli tätä miestä ei kannata lainaneuvotteluissa yrittääkään nujertaa fyysisellä kunnolla.

– Kuntoilu on minulle tärkeä henkireikä. Kyllä 5-6 kertaa viikossa pitää päästä hikitreeni tekemään. Voi olla, että triathlonin täyden matkan "hullutukseen" en enää lähde, mutta lyhyempiin kisoihin kyllä.

– Kuulemma Kokkolassa messualueen rannassa on hyvä jääbaana retkiluistelulle, hiihtää tykkään ja on hienoa, että Kokkolan uimahalliin pääsee aamu-uinnillekin ennen työpäivää, mies luettelee nykyisestä liikuntaharrastuksestaan.

90 kokemuskilometriä rikkaampi Pirkanhiihdon jälkeen. Vahvaa tekemistä.#OPliikkeellä#pirkanhiihto#aquaplustriathlon#neonsportpic.twitter.com/XV6o2X8hm2

— Jyrki Rantala (@JyrkiMRantala)4. maaliskuuta 2018

Somekuvien perusteella Rantala on ollut tuttu mies myös VaLePan katsomoissa lentopallon mestaruusliigan peleissä.

Päivä oli lentopallon vaikka mestaruuskevät jäi vasta taakse. Uudistuvan VaLePa Sastamala-Tampereen yksi pääyhteistyökumppani on OP Ryhmä. Pallo hallussa siis OP Sastamalalla, OP Tampereella, OP Valuutuksella, Pohjola Terveydellä ja kumppani Ilmarisella.#OP#VaLePa#sastamalapic.twitter.com/TeMrNtb6dm

— Jyrki Rantala (@JyrkiMRantala)31. toukokuuta 2018

Oletko nykyisin VaLePan vai Tiikereiden mies?

– Olen vaihtanut paikkakunnan myötä myös seuraa.

– Sain muuten Lelu Ojansivun paidankin. Leluhan on Vammalasta kotoisin ja hän lähetti minulle kovasti onnitteluja Kokkolaan valinnan jälkeen. Hän pohti onnitteluviestissä, että ehkä meidän molempien egot eivät olisi tähän kaupunkiin mahtuneetkaan samaan aikaan. Mutta se vain nyt johtuu Lelun isosta egosta, ei minun, Rantala nauraa.

Ei enää läksiäisiä vaan tuliaisia. Ensimmäinen työpäivä oli pelipäivä: palkitsemassa onnistujia Tiikerit-VaLePa -pelissä. Kotiin tuomisina uusi pelipaita.🏐#OP#kokkolantiikerit#valepa#keskipohjanmaa#kokkolapic.twitter.com/du53Y3c59R

— Jyrki Rantala (@JyrkiMRantala)1. joulukuuta 2018

Entä aluksi esitetty kysymys: millaisen talousvaikuttajan Keski-Pohjanmaa Pirkanmaalta muuttaneesta miehestä sai?

Haastattelun perusteella lain kirjaimenkin osaavan, fyysisesti kovakuntoisen pankkimiehen, joka luottaa peruspankkibisnekseen hyvinvoivan henkilökunnan kautta ja haluaa vaikuttaa myös ympäröivään yhteiskuntaan.

HENKILÖ

Jyrki Rantala

syntynyt 22.1.1969 Rovaniemellä

Koulutus: varatuomari, hum.tiet. kand, eMBA-tutkinto

Perhe: keväällä 22 ja 18 vuotta täyttävät tytöt (opiskelevat Vaasassa)

Asuu asuntomessualueella Kokkolassa

Yksi motto työelämässä: Hyvä tulee hyvän luo

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä