Paikallisuutiset

Synkkä vuosi liikenteessä – Onnettomuussuma osunut Keski-Pohjanmaalle ja sen liepeille

KOKKOLA

Kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia sattui viime vuonna tavallista enemmän Keskipohjanmaan levikkialueella. Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan pohjoisosassa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa tapahtui yhteensä 19 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta.

Vuonna 2017 kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli samalla alueella kolmetoista kappaletta.

Tiedot perustuvat Onnettomuustietoinstituutin Keskipohjanmaalle toimittamiin tietoihin.

Turvallisuuden parantaminen lähtee omista asenteistamme. Janne Kangas, Ylikomisario, Pohjanmaan poliisilaitos

Synkin piikki osui syksylle: Nuori mies kuoli Nivalan Maliskylässä menetettyään autonsa hallinnan ja törmättyään puuhun. Lokakuussa nuori nainen kuoli Kalajoella ajauduttuaan henkilöautoineen rekan eteen. Myöhemmin lokakuussa kolme nuorta menehtyi ulosajossa Ylivieskantiellä Kalajoella.

Marraskuussa nuori mies kuoli liikenneonnettomuudessa Ylivieskan Raudaskylässä.

– Jokilaaksojen alueella tapahtuneiden kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien määrä oli suurin kymmeneen vuoteen, mutta poikkeama pitkän ajan trendistä ei ole erityisen suuri, kommentoi Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikköEsa Räty.

Vuonna 2017 Keski-Pohjanmaan maakunnassa tieliikenteessä ei kuollut kukaan.

– Se oli hyvä vuosi, Räty sanoo.

Kehitys on tasaantunut. Näin sanoo Onnettomuustietoinstituutin tutkinnan koordinaattoriJuha Nuutinen puhuessaan kuolemaan johtavien liikenneonnettomuuksien vähenemisestä.

Viime vuonna kuolonkolarien määrä pysytteli edeltävien vuosien tasolla Suomessa.

– Hirveää parannusta ei koko maan osalta ole näkyvissä, Nuutinen sanoo.

EU on asettanut tavoitteeksi tieliikennekuolemien määrän puolittamisen vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasosta. Suomessa tavoite on, että tieliikenteessä kuolee enintään 136 henkilöä.

Nuutisen mukaan kuolemien väheneminen on ollut siihen nähden hidasta. Etenkin kuolemat suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksissa ovat vähentyneet liian hitaasti.

Yksi syy on Suomen ajoneuvokanta.

– Se on suhteellisen huonokuntoista ja vanhaa. Ajoneuvoilla on merkitystä, koska uusien autojen törmäyskestävyys on parantunut samoin kuin turvallisuusvarustelu, sanoo Nuutinen.

Sen sijaan kevyen liikenteen puolella kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat vähentyneet.

– Yksi selitys on taajamien ja kaupunkien rakentaminen niin, että katuverkko tukee matalampia, esimerkiksi neljänkympin nopeusrajoituksia. Samalla autoihin on tullut törmäysvaroittimia ja törmäykset jalankulkijoiden kanssa on huomioitu keularakenteissa.

Älylaitteiden käyttö ajon aikana on yleistä. Se aiheuttaa onnettomuuksia, sanoo Pohjanmaan poliisilaitoksen liikennepoliisisektorin johtaja, ylikomisarioJanne Kangas.

– Esimerkiksi vuonna 2016 puhelimen käyttö aiheutti kolme liikennekuolemaa alueellamme. Onnettomuudet liittyivät juuri kortin saaneeseen nuoreen sekä mopoauton ja traktorin kuljettajiin. Kerran ohitin alinopeutta ajaneen ihmisen, joka ohjasi autoa kyynärpäillä ja sometti, Kangas sanoo.

Tieliikennelaissa älylaitteiden käyttö on kielletty ajon aikana.

Kun kuolleiden määrä suhteutetaan asukaslukuun, Suomi sijoittuu EU-maiden vertailussa keskijoukkoon. Ruotsissa ja Norjassa tilanne on selkeästi Suomea parempi. Tanskassakin.

Mikä autokannan kunnon lisäksi selittää eron?

– Ruotsissa päätiet ovat leveämpiä kuin Suomessa, Kangas sanoo.

Trafi on esittänyt Ruotsin tapaan keskikaiteita Suomen maanteille. Kangas ei sille täysin lämpene, sillä se toisi ongelmia pelastustehtävien hoitamiseen.

– Sen sijaan on hyvä asia, että Kasitie pääsi runkoverkkoon. Se parantaa kunnossapitoa. Turvallisuuden parantaminen lähtee kuitenkin omista asenteistamme.