Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Jonnet ei muista niitä aikoja, kun nettiä ei vielä löytynyt kaikkien takataskuista, sosiaalisen median kanavat olivat vasta pilkkeitä perustajiensa silmäkulmissa eivätkä netin lonkerot olleet yltäneet edes jokaiseen kotiin. Elettiin vuotta 1995, kun ensimmäinen tietokone saapui lapsuudenkotiimme Linnusperälle.

Jo se oli hieno edistysaskel, sillä asennettuamme yhdessä Windows 95 -käyttöjärjestelmän, saimme vihdoin ryhtyä pelaamaan tietokoneen mukana tulleita pelejä, kuten Nascar Racing ja Microsoft Encarta -ensyklopedian tietovisapeliä, jota tuskin kukaan tämän päivän lapsista edes mieltäisi peliksi. Meitä se kuitenkin viihdytti illasta toiseen. Kun tietokoneemme vihdoin yhdistettiin internetiin, ja pääsimme naputtelemaan ensimmäiset hakusanat silloisen hakukoneen, AltaVistan, hakukenttään, olimme ottaneet suuren harppauksen kohti tulevaisuutta.

Netin käyttäminen ei kuitenkaan ollut yhtä yksinkertaista kuin tänä päivänä, sillä sen minuuttihinnoittelu aiheutti viisilapsisessa perheessä jonkin verran harmaita hiuksia. Isä keksikin rajoittaa netinkäyttöä pyytämällä meitä kirjaamaan netissä vietetyn ajan ruutupaperille, josta hän pystyi sitä seuraamaan, ettei puhelinlasku päässyt kasvamaan liian suureksi. Martina 4 minuuttia, Maria 5 minuuttia, Mia 3 minuuttia, Markus 8 minuuttia, Minna 7 minuuttia. Eipähän ainakaan tarvinnut miettiä nykysuositusten mukaisen kahden tunnin ruutuajan paukkumista, sillä netti ei todellakaan ollut rajattomasti käytössä.

Mitä me sitten siellä netissä selailtiin? Sitä en muista minäkään, mutta jonkinlainen hinku sinne internetin suureen maailmaan täytyi olla, että selaimen viitsi muutaman minuutin ajaksi avata. Hidastahan se netinkäyttö oli myöskin, eikä nykyihmisillä riittäisi kärsivällisyyttä sellaisiin latausaikoihin, joita tuolloin koettiin.

Yhden sivuston muistan kuitenkin, jolla varmasti itsekin isompien sisarusten jalanjäljissä kävin. Se selvisi vihosta, johon olin tuolloin kymmenvuotiaana alkanut keräämään verkkosivujen osoitteita ikään kuin osoitekirjaksi. Tuo projekti oli kuitenkin loppunut ilmeisen lyhyeen, sillä osoitevihon ensimmäisellä sivulla lukee pelkästään otsikko ”Internet osoitteita” ja alla www.jyrki.fi. Tuota legendaarista musiikkiohjelmaakaan eivät jonnet muista, mutta hehän voivat vaikka ottaa kännykät käteen ja googlata.