Paikallisuutiset

Taide lähti, mitä tilalle? Kokkolassa aletaan tosissaan pohtia, mitä Pohjoismaisen taidekoulun entisiin tiloihin keksittäisiin.

KOKKOLA

Kokkolassa aletaan tosissaan pohtia jatkokäyttöä Pohjoismaisen taidekoulun entisille tiloille.

Kaupunginhallitus käsittelee tänään kulttuuritoimenjohtajaSampo Purontauksen esitystä, jonka mukaan taidekoulun säätiölle ei enää myönnetä vuokratukea tai toiminta-avustusta.

Kyseessä on itsestäänselvyys, sillä koulutuksen ylläpitäjänä toiminut kuntayhtymä Kvarnen päätti elokuussa, että Pohjoismaisen taidekoulun ylläpito lopetetaan.

Koulun lähteminen on iso menetys. Kaupunki häviää kokonaan kuvataiteen kartalta. Jaana Erkkilä-Hill

Pohjoismaisen taidekoulun säätiö on Kokkolan kaupungin kanssa käymissään neuvotteluissa tämän vuoden alussa ilmoittanut vetäytyvänsä koulusta.

Nyt Kokkolassa yritetään keksiä taidekoulun kiinteistölle käyttötarkoitusta.

– Esityksen laatiminen on tarkoitus antaa sivistystoimen tehtäväksi. Toiveeni on, että tilat olisivat sivistyspalveluiden käytössä ja kulttuuriväen ja järjestöjen käytettävissä, sanoo Purontaus.

Taidekoulun lähteminen Kokkolasta on iso menetys kaupungin kulttuuriselle pääomalle.

Koulun rehtorina vuosina 2006–2009 toiminut nykyinen Lapin yliopiston kuvataiteen professoriJaana Erkkilä-Hill toivoo tilojen säilyvän taiteenalojen kohtaamispaikkana.

– Paikasta tulisi kulttuurikeskus. Kokkolalle koulun lähteminen on iso menetys. Kaupunki häviää kokonaan kuvataiteen kartalta. Taidekoulun ansiosta Kokkola tunnettiin kansainvälisesti. Nyt väylä alan jatko-opintoihin katoaa. Vähän sama kuin jos musiikin puolella konservatorio loppuisi.

Erkkilä-Hill jää kaipaamaan koulun tuomaa "vireää henkistä antia". Hän tarkoittaa kansainvälisten opiskelijoiden panosta kaupunkikuvaan sekä kaikille avoimia luentoja, jotka nyt loppuvat.

– Minusta tämä on hirveän iso menetys. Samalla olen huolissani lahjoituksina saaduista arvokkaista taidekokoelmista, grafiikasta ja maalauksista. Ne ovat säätiön hallussa. Todella toivon, että taidetta ei lykättäisi varastoihin, sanoo Erkkilä-Hill.

Hänen mukaansa taidekoulun tarinassa olisi ainesta historialliseen tutkimukseen.

Miten käy Pohjoismaisen taidekoulun säätiölle? PuheenjohtajaBrit Stenman sanoo, että säätiö voi jatkaa omaa elämäänsä koulun loppumisesta huolimatta.

– Yksi mahdollisuus on, että säätiön toiminta jatkuisi pienten sääntömuutosten jälkeen. Sen kautta tuettaisiin taidetta ja kulttuuria. Mitä tiloihin tulee, toivoisin, että kuvataide ei katoaisi sieltä. Koulun loppuminen on ollut kipeä prosessi, menetämme valtavan kontaktipinnan, sanoo Stenman.

Kokkolan kaupunki on tukenut taidekoulun toimintaa tiloista koituvia vuokrakuluja vastaavalla summalla. Viime vuosina avustuksen arvo on ollut 72 000 euroa.

Viime vuonna tuki maksettiin kokonaisuudessaan, vaikka koulun toiminta ei jatkunut syksyllä.

Kulttuuritoimenjohtaja Purontaus perustelee sitä purku- ja siivoustöiden tekemisellä.

– Elokuun jälkeen koulun tavaraa on siivottu pois. Rakennuksessa on pidetty ehkä jotain taidekoulua koskevia kokouksia ja istuntoja, mutta aktiivista toimintaa siellä ei ole ollut.

Koulutuksen ylläpitäjänä vuodesta 2000 toiminut kuntayhtymä Kvarnen on saanut opetukseen kohdistettua valtiontukea. Se joutui lopettamaan koulun ylläpidon hakijamäärien laskettua.

Siitä huolimatta, että konseptiin yritettiin löytää muutosta vielä syksyllä.

– Olisi ollut enemmän lyhytkursseja ja näyttelytoimintaa. Koulun taustalla olevan säätiön voimavarat eivät kuitenkaan riittäneet ponnistuksiin. Jatko yksittäisten säätiöiden ja rahastojen apurahoihin perustuen olisi vaikeuttanut pitkäjänteistä suunnittelua, sanoo Purontaus.

Hän kuvailee taidekoulun konseptia "araksi".

– Maailma on mennyt sellaiseksi, että koulutukselta halutaan tutkintoa. Opintotukijärjestelmän muuttuminen Ruotsissa johti siihen, että opiskelijat vähenivät. Ne kaikki johtivat koulun vetovoiman laskuun. Konseptista tuli liian kallis oppilasmäärään nähden, Purontaus sanoo.

Kommentti