Ihmiset 

Vaatteesta jätteeksi muutamassa minuutissa – pikamuodin hiilijalanjälki on dinosauruskokoa

Pikamuoti valittiin joulukuussa vuoden turhakkeeksi. Vaateteollisuus tuottaa maailmaan hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä, ja tekstiilien valmistaminen kuluttaa runsaasti luonnonvaroja. Esimerkiksi puuvillan tuotannolla on mittavat ympäristövaikutukset.

Valmistuksen lisäksi vaatteen hiilidioksidipäätöihin vaikuttaa sen kuljettaminen. Vaateteollisuus on keskittynyt halvan työvoiman maihin, joista tuotteet kulkevat pitkän matkan ostajille.

– Kuljetuksen osuus vaatteen koko elinkaaren aikaisista päästöistä on vähäinen, jos tuotetta käytetään pitkään. Jos tuote tilataan verkkokaupan kautta ja palautetaan, kuljetusten aiheuttamien päästöjen osuus kasvaa huomattavasti, kertoo Suomen tekstiili ja muoti ry:n vastuullisuusasiantuntijaSatumaija Mäki.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Oleellista on vaatteen käyttöaika. Jos haluaa vaikuttaa vaatetuotannon ilmastopäästöihin, pitäisi ostaa mahdollisimman pitkäikäisiä, käyttötarkoitukseen soveltuvia vaatteita.

On tärkeää myös huoltaa vaatteita hoito-ohjeen mukaan. Noin puolet vaatteen koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä aiheutuu Mäen mukaan käytön aikana, eli tuotetta pestäessä, kuivatessa ja silittäessä.

Pikamuodin kierto on nopea: mallistot vaihtuvat ja vaate on käytössä vain lyhyen aikaa. Hiilijalanjälkeen vaikuttaa myös se, mitä jätteeksi muuttuneelle vaatteelle tapahtuu. Euroopassa tekstiilien vieminen kaatopaikoille kiellettiin vuonna 2016, ja Suomessa valtaosa niistä menee sekajätteen mukana poltettavaksi.

– Tähän on tulossa muutos, ja vuodesta 2025 lähtien tekstiilijätteelle on järjestettävä erilliskeräys EU-alueella, Mäki kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tällä hetkellä alle 1 % maailman vaatejätteestä käytetään uusien vaatteiden tuotantoon. Määrän toivotaan tekstiilien kierrätyksen tehostuessa kasvavan.

Suomessa on jo pitkään kehitetty keinoja tekstiilijätteen hyödyntämiseen. Aalto-yliopiston muodin tutkimuksen professoriKirsi Niinimäen mukaan ongelmana ovat vaateteollisuudessa nykyisin käytettävät sekoitemateriaalit. Kun esimerkiksi villaan sekoitetaan polyamidia, materiaalit on erotettava toisistaan. Se on tähän saakka ollut käsityötä, ja Niinimäen mukaan robotiikan hyödyntämistä asiassa on vasta alettu tutkia.

Jos kuluttaja siis haluaa varmistua vaatteen kierrätettävyydestä, halvat sekoitemateriaalit pitäisi jättää ostamatta.

Tekstiilijätettä hyödynnetään jo tekemällä siitä alemman luokan tuotteita, eli esimerkiksi täytettä tai eristettä autoteollisuuteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Siihen käy melkein mikä tahansa materiaali. Mutta meidän tavoitteemme on tehdä korkealaatuisia kierrätystekstiilejä. Se on haasteellisempaa, sanoo Niinimäki.

Uudet, vähemmän kemikaaleja sisältävät ja päästöjä aiheuttavat kuidut voivat tulevaisuudessa tarjota vaihtoehdon esimerkiksi puuvillalle, uskoo Satumaija Mäki.

Kotimaisten kuitujen käyttö voisi Niinimäen mukaan myös tuoda ainakin osan halvan työvoiman maihin karanneista tekstiiliteollisuuden työpaikoista takaisin.

Onko pikamuotirallin edessä siis nostettu kädet pystyyn?

Niinimäen mukaan kiertotalouden kehittäminen ja kulutuksen vähentäminen eivät sulje toisiaan pois.

– Sekä vaatteen käytön pidentäminen että materiaalin hyödyntäminen täytyy huomioida.

Fakta

Verkko-ostosten määrä kasvoi Suomessa viime vuonna kahdeksan prosenttia. Kasvu tuli ulkomaisista verkkokaupoista.

Yli puolet verkkokauppoja käyttävistä suomalaisista ostaa sieltä vaatteita tai kenkiä.

Suuri osa verkkokaupasta tilatuista vaatteista palautetaan. Saksalainen Zalando kertoi vuonna 2014, että sen tilauksista palautuu noin puolet.

Suomeen ulkomailta tulevista postilähetyksistä suurin osa tuli viime vuonna Kiinasta.

EU:n ulkopuolelta tilatuista postilähetyksistä, jotka maksavat alle 22 euroa ei tarvitse Suomessa maksaa arvonlisäveroa.

Verkkokauppa Suomessa -tutkimus

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä