Paikallisuutiset

Eduskunnassa isoja muutoksia 20 vuodessa – Poliittisten suhdanteiden vaihtelut vaaleissa näkyvät myös Vaasan ja Oulun vaalipiireissä

Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa maata neljä vuotta johtanut Paavo Lipposen SDP:n ja kokoomuksen yhteistyöhön nojannut sinipunahallitus haki jatkovaltakirjaa ja myös sai sen.

Nuo vaalit olivat sikäli erikoiset, että kaikki kolme isoa puoluetta eli keskusta, kokoomus ja SDP olivat vaalien voittajia. SDP sai viisi lisää ja 51 kansanedustajaa, keskusta neljä ja 48 kansanedustajaa. Kokoomus sai myös viisi lisää ja 46 kansanedustajaa. Vaalien voittajia olivat myös kristillisdemokraatit ja vihreät. Kristilliset saivat kolme ja vihreät kaksi lisäpaikkaa.

Vaalien jälkeen muodostettiin Paavo Lipposen johdolla laajapohjainen sinipunahallitus.

Vaasan ja Oulun vaalipiireissä puolueiden paikkajaoissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Uusiksi kansanedustajiksi valittiin RKP:nNils-Anders Granvik (9 472 ääntä), keskustanHannu Aho (6 376) jaMika Lintilä (6 978) sekä Oulun vaalipiiristäPekka Vilkuna (7 719).Kari Urpilainen (sd.) palasi eduskuntaan 5 944 äänellä.

Vaasan vaalipiirin ääniharava oli kristillisdemokraattienBjarne Kallis. Hän sai 13 385 ääntä. Oulun vaalipiirin puolella eniten ääniä sai kuusamolainen Pauli Saapunki (kesk.).

Aiemmissa vaaleissa Keski-Pohjanmaalta valittuEsko Aho oli näissä vaaleissa ehdokkaana Helsingistä.

Vuoden 2003 vaaleissa puheenjohtajaa vaihtanut keskusta oli vaalien voittaja SDP:n tavoin. Keskusta kasvoi seitsemällä kansanedustajalla 55:een ja SDP kahdella 53:een paikkaan. Kokoomus menetti kuusi paikkaa ja sen kasanedustajien lukumäärä laski 40:ään. Vihreät sai kolme lisäpaikkaa ja nousi 14:ään. Vaalien voittaja oli myös perussuomalaiset, joka kahden paikan lisäyksellä sai kolme kansanedustajaa.

RKP menetti näissä vaaleissa peräti kolme paikkaa samoin kuin kristillisdemokraatit.

Näissä vaaleissa Keski-Pohjanmaalta nousi uudeksi kansanedustajaksi isänsä Kari Urpilaisen jälkeen SDP:nJutta Urpilainen 5 365 äänellä. Vaasan vaalipiirin ääniharava oli keskustan Mika Lintilä 10 127 äänellä.

Vaalien jälkeen muodostettiin kolmen puolueen eli keskustan, SDP:n ja RKP:n hallitus. Pääministeriksi tuli keskustan Anneli Jäätteenmäki, mutta hänen erottuaan kesällä 2003 pääministeriksi nousi keskustan Matti Vanhanen, josta tuli myös puolueensa puheenjohtaja.

Eduskuntavaaleissa 2007 päähallituspuolueet keskusta ja SDP menettivät kannatustaan ja kokoomus oli vaalien suurin voittaja. Keskusta menetti neljä ja SDP kahdeksan paikkaa, kun taas kokoomus voitti kymmenen paikkaa. Keskusta säilyi kuitenkin suurimpana puolueena 51 kansanedustajalla kokoomuksen saatua yhden vähemmän. SDP sai 45 paikkaa.

Perussuomalaisten kannatus kasvoi kahdella paikalla ja se viisi kansanedustajaa. Yhden lisäpaikan voittivat myös vihreät ja RKP.

Vaasan vaalipiiristä valittiin näissä vaaleissa kaks uutta keskipohjalaista kansanedustajaa. KeskustanTuomo Puumala tuli valituksi 7 339 äänellä. RKP:n Anna-Maja Henriksson sai 4 610 ääntä. SDP:n Jutta Urpilainen, keskustan Mika Lintilä ja kristillisdemokraattien Bjarne Kallis valittiin uudelleen.

Äänestäjien mielenliikkeiden vaihteluista kertoo, että Bjarne Kallis sai nyt 7 811 ja Mika Lintilä 7 696 ääntä. Oulun vaalipiiristä keskustan Pekka Vilkuna valittiin uudelleen.

Vaasan vaalipiirin ääniharava oli hiihtäjäsuuruus Juha Mieto (kesk.) 13 768 äänellä. Hänen uransa kansanedustajana jäi yhteen vaalikauteen.

Vaalien tuloksena muodostettiin Matti Vanhasen kakkoshallitus keskustan, kokoomuksen ja RKP:n varaan. Vaalikauden lopulla keskustan puheenjohtajaksi ja pääministeriksi vaihtui Mari Kiviniemi.

Vuoden 2011 vaaleissa mannerlaatat jyrisivät. Vaalit olivat Timo Soinin ja perussuomalaisten juhlaa. Perussuomalaiset nousi maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 39 kansanedustajalla. Keskusta kärsi murskatappion. Se hävisi 14 paikkaa ja putosi 35 kansanedustajan puolueeksi. Kokoomus menetti kuusi ja SDP neljä paikkaa. Vihreät hävisi viisi ja vasemmistoliittokin kolme paikkaa.

Kolmen sijasta Suomen politiikassa oli nyt neljä suurta: kokoomus 44, SDP 42, perussuomalaiset 39 ja keskusta 35 kansanedustajaa.

Isoja olivat muutokset myös Vaasan vaalipiirissä. Keskusta menetti kaksi paikkaa ja sai vaalipiiristä eduskuntaan vain neljä kansanedustajaa. Perussuomalaiset voitti kaksi lisäpaikkaa ja sai kolme kansanedustajaa.

Keskipohjalaisista Jutta Urpilaisen äänimäärä nousi 11 637:een. Uudelleen valittiin myös keskustan Tuomo Puumala 6 886:lla sekä Mika Lintilä 5 019 äänellä. RKP:nAnna-Maja Henriksson jaMats Nylund uusivat paikkansa. Kd:nPeter Östman peri Bjarne Kalliksen tyhjäksi jättämänpaikan.

Vaalien jälkeen muodostettiin laajapohjainen Jyrki Kataisen hallitus, jonka valtiovarainministeriksi tuli SDP:n puheenjohtajaksi aiemmin valittu Jutta Urpilainen. Vaalikauden lopulla pääministeriksi vaihtui kokoomuksen Alexander Stubb.

Viimeksi käydyissä eli vuoden 2015 vaaleissa politiikan suhdanteet taas kääntyivät. Keskusta voitti Juha Sipilän johdolla 14 lisäpaikkaa. SDP menetti kahdeksan ja kokoomus seitsemän. Perussuomalaiset piti 38 kansanedustajaa ja siitä tuli eduskunnan toiseksi suurin puolue. Keskusta sai 49, Ps 38, kokoomus 37 ja SDP 34 kansanedustajaa. Vaalivoittajiin lukeutui myös vihreät viidellä paikallaan. Sen paikkamäärä nousi 15:een.

Vaasan vaalipiirissä eniten ääniä eli 11 627 sai Jutta Urpilainen (sd.). Paikkansa uusivat myös keskustan Puumala (7 762) ja Lintilä (5 243), RKP:n Anna-Maja Henriksson (10 673) ja Kd:n Peter Östman (6  577).

Oulun vaalipiiristä valittiin uudeksi kansanedustajaksi vihreiden Hanna Halmeenpää Kalajoelta 4860 äänellä sekä keskustanJuha Pylväs Ylivieskasta 5 861 äänellä. Myös HaapavedenAntti Rantakangas valittiin uudelleen.