Paikallisuutiset

Sote kaatui, Soite jäi – Soiten johtaja Minna Korkiakoski-Västi ei pidä vuosien vääntöä sosiaali- ja terveysuudistuksesta turhana työnä

Sosiaali- ja maakuntauudistus kaatui kalkkiviivoilla, mutta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän eli Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi ei ole kallella kypärin.

– Jos ajattelee Keski-Pohjanmaata, iso-sote kaatui, mutta pikku-sote syntyi,Korkiakoski-Västi kiteyttää.

Tällä hän tarkoittaa, että Keski-Pohjanmaalla hallitusohjelman linjaus yhdistää erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito ja sosiaalitoimi toteutui.

– Soitessa olemme jo aloittaneet integroidun palvelutuotannon. Nyt jäi vain toteutumatta suunnitelma valinnanvapaudesta, ja siirtyminen maakunnallisen hallinnon alle, Korkiakoski-Västi toteaa ja jatkaa että valinnanvapauttakin on toteutettu palvelusetelillä.

Jos ajattelee Keski-Pohjanmaata, iso-sote kaatui, mutta pikku-sote syntyi.

Hänen mukaansa Soite voi jatkaa normaaliin tapaan, vaikka valtakunnallinen sote kaatui. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysuudistus tehtiin vapaaehtoiselta pohjalta, joten maakuntavaaleihinkaan ei välttämättä ole tarvetta. Soiten valtuusto kootaan välillisellä demokratialla niin, että jokaisesta kunnasta valitaan Soiten valtuustoon edustus kunnan väkimäärän suhteessa.

– Silloin aikoinaan, kun perussopimusta tehtiin ja kuntayhtymää perustettiin, puhuttiin myös äänileikkurin tarpeellisuudesta. Silloin esimerkiksi Kokkola olisi saanut vähemmän valtuustopaikkoja mitä asukasmäärä olisi edellyttänyt. Äänileikkurista luovuttiin, sillä nykyinen kuntayhtymä on perinteinen eli perusterveydenhuollon osuus on erikoissairaanhoitoa suurempi. Suomessa äänileikkuria on käytetty lähinnä erikoissairaanhoitoa varten perustetuissa sairaanhoitopiireissä, jollainen esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on yhä, Korkiakoski-Västi kertoo.

Soiten mallia Korkiakoski-Västi kehuu toimivaksi ja joustavaksi ja ennen kaikkea asiakkaita hyödyttäväksi. Hänen mukaansa maan hallituksenkin toivoma integraatio kannatti tehdä.

– Näitä meidän Soiten, Karjalan Siun soten, Kainuun mallin ja Etelä-Karjalan Eksoten malleja kannattaa edelleen kehittää ja jakaa myös muiden alueiden käyttöön. Ne toimivat todella hyvin ja ovat hyvä pohja myös valtakunnalliselle sosiaali- ja terveysuudistukselle.

Sipilän hallitus veti perjantaina sosiaali- ja maakuntauudistuksen pois eduskunnasta ja samalla hallitus haki ja sai eron presidentti Sauli Niinistöltä. Suomessa on nyt toimitusministeristö eli hallitus ei enää tuo eduskunnan käsittelyyn niin sanottuja poliittisia lakiesityksiä.

Seuraava poliittinen hallitus nimitetään huhtivaalien jälkeen.

Uudelta hallitukselta Korkiakoski-Västi toivoo, että sote-valmistelua jatketaan.

– On paljon puhuttu siitä, että tarvitaan nykyisiä sairaanhoitopiirejä isommat alueet. Se jää nähtäväksi ja on poliittisten päättäjien asia seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

– Silti asiaa voi spekuloida. Jos alueet laajenevat esimerkiksi niin, että nykyiset erva-alueet ovat sote-alueita, ne ovat niin laajoja ja suuria että niiden hallitseminen voi olla hankalaa. Lisäksi tulevat alueellisen demokratian ongelmat, jossa nykyiset pienet sairaanhoitopiirit ja sote-alueet eivät saa millään merkittävää edustusta tuleviin valtuustoihin.

– Nykyäänkin sairaanhoitopiirit pohjoisessa tekevät paljon hyvää yhteistyötä. Kuinka paljon rajojen poisto sitten tuo lisäarvoa. Oli niin tai näin, nykyistä Soitea tarvitaan myös tulevaisuudessa, Korkiakoski-Västi miettii.

Kokkolan kaupunginjohtajaStina Mattila toivoo, että sosiaali- ja terveysuudistuksen hyväksi tehtyä työtä ei hylätä vaan että siitä poimitaan hyvät asiat talteen.

– Nythän maakuntauudistus kariutui kalkkiviivoille. Kunnat jatkavat nyt normaalisti niiden tehtävien suorittamista, jotka oli aikomus siirtää maakunnille. Eihän kaikki muutokset olleet edes edullisia, esimerkiksi palo- ja pelastustoimessa yksikkö olisi pienentynyt. Kokkola voi toimia tässä kuten esimerkiksi ympäristöterveydenhuollossa jatkossakin isäntäkuntana. Ei tässä ongelmia ole, Mattila toteaa.