Paikallisuutiset

Kansalaisilla on tapoja vaikuttaa, mutta silti monet tuntevat voimattomuutta – tutkija on siitä huolissaan sekä tasa-arvon että demokratian tulevaisuuden kannalta

Viime perjantaina koululaiset ympäri maailman osallistuivat ilmastolakkoon vaatiakseen hallituksiltaan parempaa ilmastopolitiikkaa.

Maanantaina puolestaan julkaistiin tuore ilmastobarometri, jonka mukaan suomalaiset haluavat, että ilmastokriisin ratkaisu on seuraavan hallituskauden ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemoja. Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastobarometri 2019 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Lisäksi selvitettiin, miten näkemykset ovat muuttuneet vuodesta 2015.

Valtiotieteiden tohtoriMari K. Niemen, Vaasan yliopiston Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtajan mielestä nykyinen asetelma on sikäli erikoinen, sillä johtajuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ovat ottamassa tutkijoiden rinnalla suurten teollisuusyritysten johtajat ja koululaiset. Näistä ryhmistä kuuluu konkreettisia vaatimuksia tiukempaan ilmastopolitiikkaan.

– Retoriikan tasolla kaikissa puolueissa kyllä tunnistetaan tarve tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kunnianhimon taso kuitenkin vaihtelee. Samaan aikaan vaalipuheissa poliittiset johtajat varovat vaatimasta kansalaisilta "liikaa", Niemi toteaa.

Tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista epäilee, ettei demokratian keinoin voida ratkaista yhteiskunnan ongelmia.

Yhteiskuntatieteiden tohtori, e2 Tutkimuksen johtajaKarina Jutilan mukaan osa poliitikoista ajaa määrätietoisesti tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja tekee asiassa yhteistyötä eri alojen vaikuttajien kanssa. Osa poliitikoista on passiivisia ja osa voi edelleen vähätellä koko ongelmaa.

– Viime päivien keskustelua arvioitaessa täytyy ottaa huomioon ajankohta eli vaalien läheisyys. Kilpailutilanne ohjaa helposti sanomaan, että naapurileirissä ei ole tehty mitään, vaikka olisikin. Vaalikeskustelu muutoinkin polarisoi asetelmaa politiikan todellisuutta enemmän. Mahdollista on, että vaalien jälkeen kyetään entistä parempaan yhteistyöhön ja käytännön tekoihin. Tässä jos missä kaivataan vastuullisuutta, penää alavieskalaislähtöinen Jutila.

e2 Tutkimus on kokeneiden tohtoreiden yleishyödyllinen tutkijayhteisö, joka tuottaa tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta järjestöille, yrityksille, mediaan, hallintoon ja politiikkaan.

Ilmastonmuutos on herättänyt kansalaiset vaatimaan toimenpiteitä. Karina Jutilan mukaan ihmisillä onkin tänä päivänä ennennäkemättömän hyvät ja vaivattomat välineet vaikuttaa – kännykät, sähköpostit, monet ilmaiset some-kanavat, mielipidekirjoitukset, blogit, boikotit ja edelleen myös perinteiset toritapahtumat ja mielenosoitukset.

– Kiinnostus politiikkaa kohtaan on noussut ja joukkovoimaa on saatavissa tärkeiksi koettujen asioiden taakse. Myös vapaa-aikaa on selvästi enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä, toteaa Jutila.

Uudesta aktiivisuuden muodosta Jutila mainitsee eduskunnalle jätettävät kansalaisaloitteet. Esimerkiksi tuoreen ilmastobarometrin julkaisupäivänä maanantainakansalaisaloite.fi -palveluun jätettiin aloite, jossa esitetään ilmasto-oppia uudeksi oppiaineeksi peruskouluun.

– Uudet sähköiset välineet antavat etulyöntiasemaa erityisesti nuorille, joille niiden käyttö on luontevaa.

Kun arvioidaan suomalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa, on Karina Jutilan mukaan muistettava, että noin kolmannes suomalaisista jättää äänestämättä ja heistä osa nimenomaan sen takia, ettei osaa eikä koe omalla äänellä olevan väliä. Erityisesti ne, joilla menee elämässä huonosti, osallistuvat keskimääräistä vähemmän ja tuntevat heikkoa kansalaispätevyyttä.

– Voimattomuutta ja ulkopuolisuutta siis on. Siitä on syytä olla huolissaan sekä tasa-arvon että demokratian tulevaisuuden kannalta.

Osallistumattomuuteen liittyy Jutilan mukaan sekä epäluottamusta demokratiaa että omaa osaamista ja mahdollisuuksia kohtaan.

– Toisaalta osa kokee, ettei voi vaikuttaa, mutta luottaa silti, että järjestelmä toimii ”siellä jossakin” ja päättäjät hoitavat hommansa.

Jutila mainitsee, että tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista epäilee, ettei demokratian keinoin voida ratkaista yhteiskunnan ongelmia.

– Lukema on pysäyttävän korkea, toteaa Jutila.

Kommentti