Paikallisuutiset

Kekkonen, Keisari Aarnio ja muut kaverit asustavat Sonja Hagströmin luona – Katso videolta mitä karvaton kissa ja punakorvakilpikonna touhuavat

KunSonja Hagströmin kotiovesta astuu sisään, ensimmäisenä vastaan tulee Miisa. Se on seitsemän kuukauden ikäinen karvaton kissa eli sfinx. Hieman peremmällä matolla köpöttelee parikiloinen kilpikonna, joka kohottaa uteliaasti päätään kuullessaan vieraan lähestyvän.

– Konnan nimi on Kalle, vaikka hän onkin tyttö. Niinpä sanomme häntä välillä Rouva Kooksi, Hagström esittelee.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kalle muutti Hagströmin luo reilu vuosi sitten pahvilaatikossa. Se oli elänyt 20 vuotta saman perheen luona, mutta sille etsittiin kuumeisesti uutta kotia. Koska Hagströmillä oli jo ennestään neljä pienempää kilpikonnaa, hän päätti tarjota myös Kallelle hyvän kodin.

– Kalle tosin söisi pienemmät konnat, jos se vain pääsisi niiden kanssa samaan altaaseen.

Hagströmin kodista löytyykin kaksi parinsadan litran akvaariota. Toisessa asustelee Kalle ja toisessa myskikilpikonnat Keisari Aarnio, Elmeri, Kekkonen ja Mini-Rissanen.

– Rissanen painoi tullessaan viisi grammaa ja oli pieni kuin kaljakorkki. Sitä oli purtu kuljetuksessa jalkaan, ja räpylä oli tulehtunut. Kun tulehdus parani, Rissanenkin alkoi syödä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pienemmät kilpikonnat ovat Hagströmin mukaan erittäin kilttejä eikä niille tulisi mieleenkään tappaa toisiaan. Ne kiipeilevät toistensa päällä, tonkivat terraarion kiviä ja piiloutuvat halutessaan muovikasvien sekaan.

– Kallen allas taas on paljon askeettisempi, koska se särkee kaiken.

Kun Sonja Hagström tulee kotiin, Kalle alkaa loiskuttaa vettä altaassaan. Onnellisen konnan tunnistaa sen kehonkielestä.
Kun Sonja Hagström tulee kotiin, Kalle alkaa loiskuttaa vettä altaassaan. Onnellisen konnan tunnistaa sen kehonkielestä. Kuva: Clas-Olav Slotte

Kalle on punakorvakilpikonna. EU on luokitellut punakorvakilpikonnat haitalliseksi vieraslajiksi, joten niitä ei saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai päästää ympäristöön EU:n alueella. Lemmikkieläimet saa kuitenkin pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka.

Pienet punakorvakilpikonnat ovat kohtuullisen helppoja lemmikkejä, mutta isompana ne vaativat suuren vesialtaan ja enemmän hoitoa. Sen vuoksi suomalaisetkin lemmikkiharrastajat ovat vapauttaneet konnia luontoon. Vapautetut punakorvakilpikonnat kilpailevat alkuperäislajien kanssa ravinnosta ja elintilasta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Olen kuullut tarinoita siitä, että konnia on jätetty Perhonjokeen ja löydetty isoista järvistä ympäri Suomea. Konna on pienenä suloinen eläin, mutta isona todella sotkuinen, joten sen hankkimista kannattaa harkita tarkkaan, Hagström varoittaa.

Tärkeintä kilpikonnien hoidossa on puhdas ja lämmin vesi. Kilpikonnat juovat samaa vettä missä ne uivat, joten vesi ei saa olla likaista. Hagström kehottaakin hankkimaan tehokkaan suodattimen ja puhdistamaan sekä terraarion että konnan säännöllisesti.

Terraarion ja suodattimen hankkimiseen kuluu rahaa, mutta kilpikonnien ruokkiminen on melko halpaa. Hagström antaa konnilleen pilkottuja silakkafileitä, katkarapuja, heinäsirkkoja, matoja ja ravunkuoria. Kilpikonnien pitäisi syödä myös kasviksia, mutta siinä kohtaa Hagströmin konnat heittäytyvät nirsoiksi.

– Nostan konnat ruokailun ajaksi vedellä täytettyihin pesuvateihin, koska ne kakkaavat syödessään. Sekä kakka että pissa haisevat aivan kamalalle!

Kalle hotkii aina ruokansa ja on lievästi ylipainoinen, vaikka se saa ruokaa vain parin päivän välein ja liikkuu paljon. Hagström antaa konnan kulkea asunnossaan vapaasti siitä huolimatta, että jotkut harrastajat ovat suhtautuneet päätökseen kriittisesti.

– Minusta Kalle nauttii siitä, kun se saa kulkea vapaana ja lekotella auringossa. Se lämmittelee pattereiden alla omalla viltillä ja kertoo allasta koputtamalla milloin haluaa sinne takaisin.

Joidenkin ihmisten mielestä kissat ja kilpikonnat eivät voisi edes asua samassa asunnossa, sillä ne aiheuttavat vaaraa toisilleen. Hagströmin mukaan Miisa ja Kalle eivät kuitenkaan ole kertaakaan ottaneet yhteen: jos Miisa tulee liian lähelle, Kalle varoittaa sitä sihisemällä.

– Ja pidän Miisan aina eri huoneessa, kun olen töissä, jotta se ei vahingossakaan tipahda Kallen altaaseen.

Punakorvakilpikonna Kalle rakastaa rapsuttelua ja kaipaa seuraa. Se tulee hyvin toimeen myös Miisa-kissan kanssa.
Punakorvakilpikonna Kalle rakastaa rapsuttelua ja kaipaa seuraa. Se tulee hyvin toimeen myös Miisa-kissan kanssa. Kuva: Clas-Olav Slotte

Kilpikonnien tavoin myös karvaton kissa on erikoinen lemmikki, joka herättää ihmetystä. Hagström on huomannut, että monien mielestä sfinxit näyttävät kuvissa aivan kamalilta, mutta usein mieli muuttuu, kun kissan näkee luonnossa.

– Kun ostin Miisan, monet kysyivät, että miksi en voi vain ottaa tavallista kissaa, mutta minusta karvattomatkin kissat tarvitsevat hyvät kodit. Enkä tällaisena siivoushulluna tykkää yhtään karvoista, Hagström toteaa.

Sfinx on mutaationa syntynyt karvaton kissarotu, joka sai alkunsa Kanadassa 1960-luvulla. Kissan ihoa peittää ohut untuva, ja väri vaihtelee mustasta vaaleaan. Karvattomuudesta huolimatta kissan ihoa tulee hoitaa säännöllisesti.

– Kissa pestään kerran viikossa ja korvat putsataan erityisen hyvin, koska korvakarvat eivät suojaa niitä.

Miisa tarvitsee hyvän aineenvaihdunnan, jotta se pysyy lämpimänä ilman karvoja.
Miisa tarvitsee hyvän aineenvaihdunnan, jotta se pysyy lämpimänä ilman karvoja. Kuva: Clas-Olav Slotte

Ihon kunnon vuoksi Hagström ei anna Miisalle lainkaan vehnää ja aikoo jatkossa kokeilla raakaruokintaa. Vilkkaan aineenvaihdunnan vuoksi sfinxit syövät enemmän kuin tavalliset kissat.

– Aineenvaihdunta auttaa kissaa pysymään lämpimänä. Miisa hakeutuu myös usein pattereiden päälle lämmittelemään, ja jos huomaan, että sen häntä tai korvat ovat kylmät, laitan sille takin päälle.

Miisan täytyy käyttää takkia myös ulkona, koska sen iho palaa herkästi auringossa. Kallellakin on oma takki ulkoilua varten.

– Kalle on ulkona todella nopea, joten sen touhuja on seurattava tarkasti. Se haistaa Suntin ja pyrkii aina sinne, Hagström naurahtaa.

Kalle saa liikkua vapaana Hagströmin kotona.
Kalle saa liikkua vapaana Hagströmin kotona. Kuva: Clas-Olav Slotte

Kilpikonnat ja sfinxit ovat erikoisia lemmikkejä, mutta ne ovat eläimiä siinä missä koirat ja hevosetkin. Hagström lukee hoito-ohjeita huolellisesti ja kysyy apua tarvittaessa, mutta ei noudata kaikkia neuvoja kirjaimellisesti. Hänelle tärkeintä on se, että lemmikit voivat hyvin.

– Halusin antaa sekä Miisalle että konnille hyvän kodin enkä ole kertaakaan katunut. Minulla ei ole edes televisiota, sillä katson paljon mieluummin lemmikkieni touhuja, Hagström toteaa ja rapsuttaa samalla Miisaa leuan alta.

Sfinxit ovat seurallisia, uteliaita ja vilkkaita kissoja, jotka osallistuvat mielellään kotiaskareisiin. Miisakin on leikkisä kissa, joka tykkää kiipeillä.
Sfinxit ovat seurallisia, uteliaita ja vilkkaita kissoja, jotka osallistuvat mielellään kotiaskareisiin. Miisakin on leikkisä kissa, joka tykkää kiipeillä. Kuva: Clas-Olav Slotte
Fakta

Tiesitkö tämän kilpikonnista?

Ne voivat elää vankeudessa jopa 60-vuotiaiksi.

Niiden käsittelyn jälkeen kädet kannattaa pestä huolellisesti, sillä monet konnat kantavat salmonellaa.

Jotkut kilpikonnat horrostavat talvella.

Kilpikonnilla ei ole hampaita, mutta vahvojen leukojen ansiosta niiden purenta voi aiheuttaa paljon vahinkoa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä