Paikallisuutiset
Hiilen varastoiminen on kuuma tutkimusaihe – Kalajokisen maitotilayrittäjän Timo Lankilan mukaan hiiliviljely on mahdollista toteuttaa
MaaperätutkijaJussi Heinonsalo sai 15 vuotta tutkia metsämaan pieneliöitä ja julkaista tutkimuksiaan ihan rauhassa, kunnes hän joitakin vuosia sitten otti kohteekseen maatalousmaan.
– Kiinnostus räjähti. Positiivisessa mielessä, mikrobiologian dosentti Heinonsalo tiivistää.
Syynä oli ilmastonmuutoksen torjuminen: tarvittiin nopeasti tietoa, kuinka hiilen varastointia maahan lisättäisiin. Hiilen keskittyvä maataloustutkimus on maailmanlaajuisesti nuorta. Hyvä uutinen on se, että alan huippuosaajat löytyvät Suomesta.
– Hiilen määrittäminen ja pienten muutosten havaitseminen maaperässä on yllättävän vaikeaa. Vaihtelu on myös suurta. Ei ole täydellisiä maaperän hiilikarttoja. Tärkeintä on ymmärtää maaperän prosesseja.
– Maassa on mikrobien hiilipumppu, joka säätelee hiilivaraston kokoa.
Maaperän hiilen on tähän saakka ajateltu olevan varastoituneena hajoamattomaan kasvijätteeseen.
– Uusi näkemys on se, että suuri osa maaperän hiilestä on varastoituneena mikrobien eli pieneliöstön jäänteisiin. Mikrobit muuttavat kasvien sitomaa ilmakehän hiiltä vaikeammin hajoavaan muotoon. Maan pysyvä hiili on siis nykytiedon mukaan suurelta osin mikrobikariketta, tutkija Heinonsalo paljastaa. Erikoistutkija Tuomas Mattila kuvaa kariketta mikrobien muumioiksi.
Mikrobeja, sieniä, bakteereja ja alkueläimiä on maaperässä valtavasti. Esimerkiksi eri bakteerilajeja on nimetty 60 000 ja sen lisäksi suuri määrä on yhä vailla nimeä. Grammassa maata voi olla miljardi bakteeria. Puolet maaperän mikrobibiomassasta on bakteereita. Sieniä on maaperässä myös runsaasti.
– Lähes kaikki heinäkasvit elävät symbioosissa juuristossa olevan keräsienen kanssa. Vain ristikukkaisilla ei tätä ole. Bakteerit puolestaan edistävät kasvien kasvua muilla tavoin. Alkueläimiä ei ole vielä tutkittu riittävästi, jotta niiden tarkka merkitys tunnettaisiin.
– Maaperän mikrobit muodostavat millimetrin osien kokoisin muruja, joihin maaperän hiili on pysyvimmin varastoitunut. Symbionttiset keräsienet ovat tärkeitä isompien murujen muodostajina ja bakteerit pienempien.
Kaikki viljelijät tietävät ennestään pellon mururakenteen tärkeyden satotasolle, mutta nyt tiedetään tarkemmin kuinka murut syntyvät.
– Maassa on mikrobien hiilipumppu, joka säätelee hiilivaraston kokoa. Maaperän olosuhteista riippuen hiiltä joko vapautuu tai varastoituu, Jussi Heinonsalo toteaa.
Hiilen varastoinnissa riittää selvitettävää.
– Uusien suomalaisten tutkimusten perusteella sidonta vaihtelee rajusti. Nurmi voi sitoa hiiltä 2000 kiloa hehtaarille tai päästää 2000 kiloa riippuen juuriston olosuhteista ja tarjolla olevista vedestä ja ravinteista, kertoo johtava tutkijaPerttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta.
Nurmen korjuun voimakkuus vaikuttaa rajusti hiilensidontaan ja juurimassaan.
– Juuriston rooli on merkittävä. Nurmikasvin fotosynteesissä sitomasta hiilestä 30 – 40 prosenttia päätyy maan alle. Jos niittää liian usein tai matalaan sänkeen, hiilensidonta vähenee. Niittokorkeuden nostaminen yleensä parantaa sidontaa ja jälkikasvua, mutta vaikutus riippuu myös nurmen kehitysvaiheesta.
Ilmatieteen laitoksella työskentelevä Jussi Heinonsalo ja Perttu Virkajärvi jakoivat uusinta tutkimustietoa 70:lle Valion maidontuottajalle hiiliviljelijäkoulutuksessa Kalajoella.
Kalajokinen maitotilayrittäjäTimo Lankila pitää hiiliviljelyä mahdollisena toteuttaa.
– Ympärivuotinen kasvipeitteisyys on nurmiviljelyssä helppoa. Pelkkä orgaaninen lannoitus ei onnistu, sillä myös kemiallisia lannoitteita tarvitaan. Sen sijaan nurmien kyntämättömyys on utopiaa,Lankila arvioi.
Niittokorkeuden ja -kertojen vaikutus nurmen hiilensidontaan ja kasvuun antoi ajattelemisen aihetta.
– Niittokorkeuteen on syytä kiinnittää enemmän huomiota, Lankila pohtii.
Hiiliviljely
Hiiliviljely eli carbon farming on globaali trendi.
Valion tavoitteena on siirtyä hiilineutraaliin maitoketjuun.
Yksi osa hanketta on kouluttaa maidontuottajista hiiliviljelijöitä.
Valio tekee yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin kanssa.
Järjestön Carbon Action -hiilityössä on mukana jo sata tilaa ympäri maata.
Tavoitteena on tuottaa globaali toimintamalli hiilen varastointiin maatalousmaahan.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
