EU-vaaleihin on aikaa vajaat kolme viikkoa – Perussuomalaisten kannattajat ovat aiemmin olleet laiskoja äänestämään meppiehdokkaita. Miten nyt?

Suomen kiintiö on nyt 14 meppiä eli yksi nykyistä enemmän. Suomen paikkamäärää kasvattaa Britannian ero EU:sta. Brittien 73 paikan kiintiö jaetaan maittain asukaslukujen suhteessa.

Toiset EU-vaalit vuonna 1999 olivat kaikkien aikojen laiskimmat vaalit Suomessa. Tuolloin uurnille vaivautui vähän yli 31 prosenttia äänioikeutetuista. Muissa EU-vaaleissa äänestysaktiivisuus on vaihdellut tuntuvasti. Korkein äänestysprosentti oli vuoden 1996 vaaleissa, jolloin ne pidettiin kuntavaalienyhteydessä. Äänestysprosentti oli 57. Viisi vuotta sitten äänioikeutetuista äänesti pyöreästi 42 prosenttia.

Ilkan emerituspäätoimittajalla, professoriKari Hokkasella on pitkä kokemus politiikan seuraamisesta. EU-vaaleissa on ehdolla useita juuri eduskuntaan valittuja kansanedustajia puolueidensa puheenjohtajistoista alkaen. Kari Hokkanen ei moiti kaksoismandaattia tavoittelevien pyrkimykset.

Aiemmin perussuomalaiset ovat piitanneet vähiten EU-vaaleista. Kari Hokkanen

- Onhan keskustassakinPaavo Väyrynen harrastanut samaa eikä sitä kukaan silloin paheksunut. Järjestelmä sallii tällaisen menettelyn eikä minusta siinä ole moitittavaa, Hokkanen huomauttaa.

EU-vaaleissa koko maa on yhtä vaalipiiriä. Vaalikampanjaa on tehtävä isolla alueella, joten rahaa tarvitaan paljon.

Kari Hokkanen oli keskeisesti mukana kauhavalaisenKyösti Virrankosken (kesk.) isoissa EU-vaalikampanjoissa. Virrankoski istui EU-parlamentissa vuosina 1999-2009. Kari Hokkanen sanoo, ettei kuitenkaan tullut tietämään Kyösti Virrankosken näkyvien kampanjoiden lopullisia hintoja.

- En ollut kampanjan rahaliikenteessä mukana. Suuria summia kului, mutta ei EU-parlamenttiin ihan pienellä rahalla pääsekään. Arvioisin, että sadantuhannen euron lukemissa liikuttiin.

Hokkasen mukaan tilanne kalliiden kampanjoiden osalta on muuttunut.

- Nyt myös some sekoittaa soppaa.

Nationalistiset ja populistiset puolueet ovat viime vuosina vahvistuneet useissa EU:n jäsenmaissa. Kari Hokkanen ei usko, että kansalliset populistipuolueet kykenevät oleellisesti muuttamaan EU:ta.

- Riippuu tietysti siitä, kuinka ison kannatuksen ne saavat. Aiemmin puhuttiin paljon EU:n muuttamisesta liittovaltioksi, mutta enää se ei ole ollut esillä oikein missään.

- Ja pitää muistaa sekin, ettei meidän perussuomalaisia voi lukea ainoaksi kansallismieliseksi puolueeksi Suomessa. Keskusta on perustaltaan hyvin kansallismielinen. Ja entäs kokoomus? Sehän on viralliselta nimeltäänkin kansallinen kokoomus, ainakin toistaiseksi, Hokkanen huomauttaa.

Vanhassa EU-parlamentissa on Suomesta kolme keskustasta ja kokoomuksestas, kaksi sosiaalidemokraattia ja perussuomalaista sekä yksi vasemmistoliitosta, rkp:stä ja vihreistä.

Istuvista europarlamentaarikoista luopuvat vapaaehtoisesti Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.)Jussi Halla-aho (ps.).

Viisi vuotta sitten valituista Timoi Soini, silloin perussuomalaisena, luopui vuoden 2015 eduskuntavaalien myötä EU-parlamentista. Keskustalaisista valittiin viisi vuotta sitten Olli Rehn ja Paavo Väyrynen Jäätteenmäen lisäksi. Nyt Rehn on Suomen Pankin pääjohtajana ja Paavo Väyrynen tähtiliikkeessä.

Elsi Katainen jaMirja Vehkaperä pääsivät varasijoilta parlamenttiin Rehnin ja Väyrysen jousille ja yrittävät uusia paikkojaan vaalien kautta.

Kokoomuksesta jatkokautta hakevatSirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen sekäAlexander Stubbin korvaajaksi tullutPetri Sarvamaa. Vihreiden Heidi Hautala aikoo myös uusia paikkansa. Samoin rkp:n Nils Torvalds, sosiaalidemokraattienMiapetra Kumpula-Natri ja perussuomalaistenPirkko Ruohonen-Lerner.Merja Kyllönen (vas.) on ehdokkaana, mutta jää eduskuntaan.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä