Paikallisuutiset

Keski-Pohjanmaata uhkaa raju väestökato – Kokkolan ulkopuolella maakunta pienenee joka kolmannella – Kokkolan kasvu ilahduttaa Piia Isosaarta

Kokkola kasvaa 48 500:aan asukkaaseen, ja muu maakunta supistuu 33 prosentilla vuoteen 2040

Kokkola kasvaa ja muu Keski-Pohjanmaa kutistuu kiihtyvällä vauhdilla.

Näin ennustaa aluekehitystä tutkiva MDI-konsulttitoimisto. Toimisto julkaisi ennusteen Suomen 21 suurimman kaupungin väestökehityksestä välillä 2018-2040. Tutkimus kartoitti myös Kokkolan ja Kajaanin väkimäärän muutoksen, jolloin mukaan saatiin kaikki maakuntien pääkaupungit.

Ennusteen mukaan Kokkolan väkimäärä lisääntyy vuoteen 2040 mennessä 48 537 asukkaaseen. Vuonna 2018 Kokkolassa asui 47 846 henkilöä eli kaupunki kasvaa 691 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

Samalla kun maakunnan pääkaupunki kehittyy, muu maakunta uhkaa taantua. Keski-Pohjanmaan pienemmät kunnat supistuvat ennusteen mukaan 3 645 henkilöllä. Syynä ovat poismuutto ja alhainen syntyvyys. Prosenteissa muun maakunnan supistuminen on jopa 33,1 prosenttia. Toisin sanoen Kokkolan ulkopuolella maakunnasta katoaa joka kolmas henkilö.

Muutto maalta kaupunkiin vain kiihtyy. Suuntaus johtuu alhaisesta syntyvyydestä. Timo Aro Asiantuntija MDI

Yhä kiihtyvän kaupungistumisen seurauksena Pohjanmaan maakuntien pääkaupungeista Kokkola, Seinäjoki ja Oulu menestyvät hyvin seuraavilla kahdella vuosikymmenellä. Sen sijaan Vaasaa ja kymmentä muuta Suomen suurinta kaupunkia uhkaa väkimäärän väheneminen ennen vuotta 2040.

Ennusteen laatineen MDI-konsulttitoimiston asiantuntijaTimo Aro pitää väkimäärän kasvua Kokkolassa pienenä, mutta kuitenkin plussalle jäävänä. Itse asiassa Kokkola kuuluu siihen harvalukuiseen, iloisen tusinan kaupungin joukkoon, jossa väestö lisääntyy. Käytännössä muualla Suomessa, niin kaupungeissa kuin maalla, väkimäärä pienenee. Keski-Pohjanmaan maakunnan kohtalo ei ole sen rajumpi kuin muualla.

Esimerkiksi Oulun ulkopuolisen Pohjois-Pohjanmaan ennustetaan supistuvan 21 755 asukkaalla. Oulu itse kasvaa kiihtyvällä tahdilla (7,6 prosenttia) vuoden 2017 noin 202 240 asukkaasta vuoden 2040 218 892 asukkaaseen.

– Kokkolan kasvun takana on maan sisäinen muuttoliike lähinnä maakunnasta keskuskaupunkiin, suhteellisesti hyvä syntyvyys ja varsin vilkas maahanmuutto. Seinäjoella ja Oulussa kaikki nämä tekijät ovat vain vieläkin paremmalla mallilla. Sitä vastoin Vaasaa odottaa huonompi kehitys, lähinnä alhaisemman syntyvyyden ja sisäisen maahanmuuton vuoksi, Timo Aro tuumaa.

– Muutto maalta kaupunkiin vain kiihtyy. Suuntaus johtuu ennustetusta alhaisesta syntyvyydestä. Kun syntyvyys on jatkossakin matala, muuttoliike polarisoituu entisestään ja Suomi kaupungistuu yhä kiihtyvällä tahdilla, Aro kertoo.

MDI:n väkimääräennusteen mukaan Helsingin väkimäärä on vuonna 2040 jo 782 854 asukasta. Helsingissä asuu nykyään noin 650 000 henkilöä. Seinäjoen asukasmäärä on nousemassa kahdessa vuosikymmenessä 65 984:een ja Kokkolassa 48 537 asukkaaseen. Vaasassa asukasmäärä tippuu 67 952 asukkaaseen eli Seinäjoki on pikku hiljaa syrjäyttämässä Vaasan Pohjanmaan maakuntien toiseksi suurimpana Oulun jälkeen.

Maakunnista kasvavat vain Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

Kokkolan strategiapäällikköPiia Isosaari ei ylläty saamistaan tiedoista. Hänen mukaansa Kokkolan myönteisen ennusteen takana on nuorten ja lasten suuri osuus, syntyvyyden enemmyys suhteessa kuolleisuuteen ja maahanmuutto.

– Sitä vastoin olemme kärsineet tähänkin saakka maan sisäisestä muutosta. Se on negatiivista.

Isosaaren mukaan Kokkolan kasvu runsaalla 600 henkilöllä 20 vuodessa luo itse asiassa hyvät puitteet rakentaa erilaisia palveluita kasvavalle väestölle. Jos kasvu olisi voimakkaampaa, tulisi paljon enemmän niin sanottuja positiivisia ongelmia, Isosaari kertoo.

Strategiapäällikkö on luonnollisesti iloinen siitä, että Kokkola kuuluu kasvavien kaupunkien joukkoon. Kuten MDI ennuste kertoo, pelkkä kaupunki-status ei turvaa välttämättä väkimäärän kasvua.