Paikallisuutiset

Korjata vai purkaa? Osittain palaneen Kieppi-museon kohtalo Kokkolassa on avoin – ensimmäinen katselmus juhannuksen jälkeen

Kokkolan kaupungin rakennuspäällikön Veli-Matti Isoahon lausunnot (KP 5.6.) tulipalossa vaurioituneen Kokkolan luonnontieteellisen museon, Kiepin, purkamisesta ovat herättäneet ihmetystä ja ärtymystä.

– Olen hyvin yllättynyt, että näin lausuttiin lehdessä. Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo on Museoviraston edustaja alueella eikä meidän kanssamme ole keskusteltu asiasta, ihmettelee museotoimenjohtajaKristina Ahmas K. H. Renlundin museosta ja Keski-Pohjanmaan maakuntamuseosta.

Vuosien 1823 – 1833 välillä valmistunut kauppiasperheen asuintalo, jossa kieppi toimi, on suojeltu asemakaavalla ja se on osa ainutlaatuista museokorttelia, joka on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Maakuntamuseossa ihmetellään myös sitä, miksi sen väkeä ei ole otettu mukaan Kiepin kohtaloa tutkivaan työryhmään.

– Emme ole mukana. Se on outoa. Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen kuuluu meille.

– Ennallistaminen on ainoa ratkaisu, museotoimenjohtajaKristina Ahmas linjaa.

Perustelu on selkeä.

– Kiepin talo on yksi keskeinen osa museokorttelin kerrostunutta kulttuurihistoriaa. Korttelin rakennukset edustavat 1600-luvun karoliinista barokkia, 1700-luvun kaksikerroksista ja 1800-luvun alun rapattua kaupunkitaloa. Kiepin talo puolestaan edustaa 1850 -luvun empire-arkkitehtuuria.

Ahmas ja maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä painottavat Kokkolan kaupunkiympäristöpalvelulle helmikuussa antamassaan lausunnossa Kiepin korjaamisen tärkeyttä sekä ohjeistavat työtä.

– Rakennuksen suojeluarvo ei ole ainoastaan sen tyylissä, vaan myös vanhoissa materiaaleissa. Mitä enemmän vanhoja materiaaleja poistetaan, sitä enemmän historiallisia arvoja menetetään, Pirkko Järvelä sanoo.

Maakuntamuseon mukaan vaurioituneiden osien purkamisessa on käytettävä vanhan rakennustekniikan tuntevaa asiantuntemusta, jotta vältytään mahdollisesti arvokkaiden osien hävittämiseltä. Työn eri vaiheet on myös dokumentoitava.

– Tiedonkulku eri viranomaisten ja kaupunkiympäristöpalvelujen välillä on tärkeää. Näin olemme viranomaisroolissamme lausuneet ja toivomme hyvää yhteistyötä, kuten on aiemmin tehty monessa kohteessa, maakunta-amanuenssi Järvelä toteaa.

– Tarkoitus on noudattaa maakuntamuseon ohjetta ja käyttää heidän asiantuntemustaan. Otamme yhteyttä museon väkeen ja toimitamme heille korjaussuunnitelmat, toteaa kaupunkiympäristöjohtajaNiina Kujala.

Kaikki on vasta alkamassa. Kunnostusta valmisteleva työryhmä on pitänyt järjestäytymiskokouksen ilman maakuntamuseon edustajia.

– Alkamassa on rakennuksen tyhjennys purkujätteestä. En usko, että kesäkuussa tapahtuu muuta. Aikataulu tarkentuu, kun nähdään, mitä rakennuksesta paljastuu.

Vakuutusyhtiö korvaa vahingot täysmääräisesti 40 000 euron omavastuun jälkeen. Korvauskatto on 400 000 euroa. Vakuutus on Fenniasta

– Vahingon suuruus riippuu siitä, kuinka paljon museon kakkososa on vaurioitunut ja kuinka paljon vanhasta voidaan säästää, kaupunkiympäristöjohtaja Kujala toteaa.

– Juhannuksen jälkeen on rakennusprojektin ensimmäinen kokous työryhmän kanssa. Täydennämme työryhmää myös museotoimen asiantuntijoilla sekä ELY:n, rakennusvalvonnan ja vakuutusyhtiön edustajilla, kertoo kaupungin rakennuspäällikköVeli-Matti Isoaho.

Työryhmä pääsee arvioimaan vahinkojen laajuutta, jonka jälkeen alkaa suunnittelu.

– Arvioimme tilannetta yhdessä ja kuulemme eri osapuolia. Projekti toteutetaan huolellisesti rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden ja museotoimen ohjeiden mukaisesti.

– Korjaamisen toteutustapa selviää katselmuksen ja sen jälkeen alkavan tutkimuksen aikana. Toteutus tehdään yhteisymmärryksessä eri sidosryhmien kanssa, Isoaho korostaa.