Paikallisuutiset

Tiesitkö, että Kyösti Kallio oli peräti kymmenessä hallituksessa? – Eniten keskipohjalaisia ministereitä on ollut Kannuksesta

Historiallisen Keski-Pohjanmaan alueelta on vaikuttanut yli sadan vuoden aikana 14 ministeriä. Luku täydentyy kahdella, jos Orvokki Kangas (kesk.) ja Gustav Björkstrand (r.) kelpuutetaan mukaan. Lisäksi Keskipohjanmaa-lehden levikkialueen pohjoislaidalta ovat ministereinä istuneet Ahti Pekkala (kesk.) Haapavedeltä, Erkki Haukipuro (kesk.) Merijärveltä ja Eeli Erkkilä (ml. eli maalaisliitto) Oulaisista.

Kinnulassa syntynyt Mauri Pekkarinen (kesk.) kirjoitti ylioppilaaksi Kannuksen lukiosta ja on hiihtänyt Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä, mutta näillä kriteereillä hänestä ei vielä voi tehdä keskipohjalaista.

Pisimmän saran keskipohjalaisministereistä on kyntänyt nivalalainen Kyösti Kallio (ml.). Hän on istunut ministerinä kaikkiaan 10 hallituksessa, mutta ollut 11 eri ministeritehtävässä. Tuo 11. pesti koostuu parin kuukauden puolustusministerin tehtävästä johtamassaan ensimmäisessä hallituksessaan 1922-24.

Kallio oli pääministerinä neljässä nimeään kantavassa hallituksessa 1922-1936. Eduskunnassa Kallio istui kolmekymmentä vuotta 1907-37. Hän oli jo säätyvaltiopäivien jäsen 1904-06. Eduskunnan puhemiehenä Kallio oli kuuteen eri kertaan yhteensä viitisentoista vuotta.

Tasavallan presidentiksi Kallio valittiin 1937.

Suomen ensimmäisenä pääministerinä pidetään kannuslaista Oskari Tokoita (sd.). Virkanimike tosin oli tuolloin senaatin talousosaston varapuheenjohtaja. Huomioitavaa on myös se, että Kyösti Kallio kuului Tokoin senaattiin. Kallio oli senaatin maataloustoimikunnan päällikkönä eli maatalousministerinä.

Tokoin senaatti koottiin niin sanotun helmikuun vallankumouksen jälkeen maaliskuussa 1917. Tsaarivallan kukistuminen muovasi Suomeen uuden asetelman.

Vuoden 1917 kevään, kesän ja syksyn tapahtumat olivat värikkäitä puolueiden taistellessa ylimmän hallitusvallan käyttämisestä. Sosiaalidemokraatit luopuivat Tokoin senaatista elo-syyskuussa 1917.

Tokoin senaattia seurasi P.E. Svinhufvudin johtama senaatti, joka laati itsenäisyysjulistuksen marras-joulukuussa 1917. Kyösti Kallio oli niin sanotussa itsenäisyyssenaatissa maataloustoimikunnan päällikkönä.

Yksittäisistä alueista Keski-Pohjanmaan ministerilistassa nousee muita korkeammalle Kannus-Toholampi-akseli. Kannuksesta on tullut kaksi pääministeriä eli Tokoin lisäksi Esko Aho (kesk.).

Toholammilta Mika Lintilä (kesk.) istuu toista kertaa ministerinä. Häntä ennen Lampilta on istunut hallituksessa Matti Lepistö (sd.). Hän oli ministerinä viidessä eri hallituksessa vuosina 1948-58. Lepistö oli aina maatalousministerinä.

Kannuslainen Kauno Kleemola (ml.) kuuluu myös keskipohjalaisministerien raskaaseen sarjaan. Kleemola oli ministerinä yhteensä kuudessa hallituksessa kahdeksalla eri postilla vuosina 1950-1962. Presidentti Urho Kekkosen luottomieheksi noussut Kleemola oli mukana Kekkosen kolmessa hallituksessa, mutta ehti istua myös muun muassa K.-A. Fagerholmin ja V.J. Sukselaisen vetämissä ministeristöissä.

Kleemolan yleisin ministerivirka oli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri eli nykyistä liikenneministeriä vastaava nimike. Kleemola oli kertaalleen myös kauppa- ja teollisuusministerinä sekä kahteen kertaan puolustusministerinä.

Halsualainen Viljami Kalliokoski (ml.) on kyntänyt myös pitkän ministerisaran. Kalliokoski oli maatalousministerinä kahdeksasti. Vuosina 1936–37 nimike tosin oli apulaisministeri maatalousministeriössä. Sotavuosien aikana 1940-1944 Kalliokoski oli viidessä hallituksessa maatalousministerinä ja jokaista hallitusta johti eri pääministeri.

Kalliokosken ministeriura päättyi vuosina 1954-56 kahden eri hallituksen maatalousministerin tehtävään.

Keskipohjalaisittain erikoista on se, että presidentti Kyösti Kallion tytär Kerttu Saalasti (ml.) on myös toiminut ministerinä. Saalasti oli opetusministerinä sekä Kekkosen viidennessä hallituksessa 1954–56 että V.J. Sukselaisen ensimmäisessä hallituksessa 1957.

Sievistä politiikkaan lähtenyt Kusti Eskola (ml.) istui kolmessa eri hallituksessa, mutta viidellä eri nimikkeellä vuosina 1953-59. Keskipohjalaiseen tapaan Eskola oli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri neljästi ja kerran maatalousministerinä.

Kokkolalainen Grels Teir (r.) istui neljässä eri hallituksessa. Juristin koulutuksen omannut Teir toimi Kokkolassa asianajajana ja myöhemmin HOP:n konttorinjohtajana.

Teirin ministerivuodet ajoittuivat 1964–1975 väliselle ajalle. Teir oli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä ja kahdesti kauppa- ja teollisuusministerinä. Keijo Liinamaan vetämässä virkamieshallituksessa Teir hoiti sosiaali- ja terveysministerin tehtävää vuonna 1975.

1970-luku nosti kaksi uuttaa keskipohjalaispoliitikkoa ministeriksi. Perholainen Heimo Linna (kesk.) oli maatalousministerinä sekä Kalevi Sorsan ykkös- että Martti Miettusen kakkoshallituksessa vuosina 1973–76.

Teerijärveläinen Ragnar Granvik (r.) oli Martti Miettusen kolmoshallituksen liikenneministerinä 1976–77.

Keskipohjalaisittain rajatapauksiksi luetaan Orvokki Kangas (kesk.) ja Gustav Björkstrand (r.). Kangas oli sosiaali- ja terveysministeri 1976–77 ja Björkstrand opetusministeri 1983–87.

Rajatapausten taustoista sen verran, että Lohtajalla syntynyt Orvokki Kangas (s. Koski) aloitti yhteiskunnallisen vaikuttamisensa Keski-Pohjanmaalla nuorisoseuratyössä ja maalaisliiton naisten työntekijänä. Hän avioitui 1950 ja muutti Lapualle.

Kokkolassa syntynyt ja kasvanut Gustav Björkstrand on toiminut muun muassa Uudessakaarlepyyssä opiston johtajana, mutta pisimmän uransa hän teki Turussa Åbo Akademissa.

1990-luvulla Esko Aho oli pääministerinä 1991–94.

2000-luvun puolella keskipohjalaisista ovat ministeriksi yltäneet Jutta Urpilainen (sd.) Kokkolasta. Hän oli valtiovarainministerinä 2011–14. Anna-Maja Henriksson (r.) Pietarsaaresta oli oikeusministerinä 2011-15 ja uudelleen vuodesta 2019.

Toholampilainen Mika Lintilä tuli elinkeinoministeriksi Sipilän hallitukseen loppuvuodesta 2016. Antti Rinteen (sd.) nyt istuvassa hallituksessa hän on valtiovarainministeri.

Keski-Pohjanmaalla on syntynyt lisäksi kymmenkunta muuta ministeriä. Tähän joukkoon lukeutuvat muun muassa Tapani Tölli (Sievi), Kustaa Vilkuna ja Esko Niskanen (Nivala), Ingvar S. Melin (Pedersöre), Eino Palovesi (Perho), Kalevi Hemilä (Kärsämäki), Juha Sipilä (Veteli) ja Eero Heinäluoma (Kokkola).

Pihtiputaalla ovat syntyneet Artturi Jämsén ja Lauri Ihalainen, Ulla-Maj Wideroos Pietarsaaressa ja Santeri Pohjanpalo Kalajoella.