Paikallisuutiset

Viennissä isot odotukset – Kalajokisen Lauri Juolan tuottamaa sianlihaa myydään tilan nimellä Kiinassa

KalajokisenLauri Juolan tilalla kasvaneet siat päätyvät kauppojen lihatiskille Chongqingin miljoonakaupungissa Keski-Kiinassa. Tila on yksi Atrian perhetiloista, joiden tuottamaa lihaa myydään Atrian brändillä ja tuottajan nimellä. Pakkauksen QR-koodia älypuhelimella katsomalla asiakas pääsee näkemään, mistä ja millaisista oloista sika on kotoisin.

Atria pääsi tuotteineen sikäläiseen vähittäiskauppaan viime helmikuussa. Valtteina ovat antibioottivapaa tuotanto ja jäljitettävyys kaupasta tilalle saakka.

– Onhan se aika hienoa. Siitä voi olla ylpeä. Suomalainen tuote ja Atrian brändi saa tunnettuvuutta maailmalla, Lauri Juola toteaa.

Kiinan markkinoille pääsy on vaatinut sitkeyttä. Valtioiden väliset kauppaneuvottelut kestivät 12 vuotta ja ensimmäinen erä kohti Aasiaa lähti kaksi vuotta sitten kesäkuussa.

Monikaan kiinalainen asiakas ei helpolla usko, että sianlihaa voidaan tuottaa ilman antibiootteja. Markku Hirvijärvi Atria Oyj

– Meillä on Suomessa pieni kotimarkkina ja muutama suosittu tuote. Siasta tulee kuitenkin paljon muuta, jotka ovat kiinalaisille kuluttajille arvokkaita tuotteita. Ja saamme vientituloja, Juola perustelee.

Atrian koko sianjalostuksesta noin kymmenen prosenttia menee tänä vuonna Kiinaan.

– Premium-tuotteiden vienti on vielä aika pientä. Hihat käärimällä ja faktapohjalla mennään. Olemme tavanneet kaupoissa asiakkaita. Kiinaa puhuvat myyntimiehet auttavat, kertoo Kiinan vientiä johtajaMarkku Hirvijärvi Atria Oyj:stä.

Monikaan kiinalainen asiakas ei Hirvijärven mukaan helpolla usko, että sianlihaa voidaan tuottaa ilman antibiootteja ja että tilat ovat vapaita salmonellasta.

– Laatu pitää pystyä vielä tarinallistamaan. Asiakkaat näkevät lihapaketissa olevaa QR-koodin avulla WeChatissa esillä olevan tilan tarinan.

Atrian suurimpia asiakkaita Kiinassa ovat teollisuus- ja ravintola-asiakkaat.

Lauri Juolan tila on yksi Atria-ketjun antibioottivapaan tuotannon perhetiloista. Porsaat tulevat samaan ketjuun kuuluvalta Arttu Laitiselta Utajärveltä.

– Vihreä nappi korvassa kertoo sian kasvaneen ilman antibiootteja. Jos sitä täytyy lääkitä sairauden takia, nappi otetaan pois, ja siitä saatu liha menee muuhun tuotantoon, Lauri kertoo.

Jäljitettävyys ulottuu todella pitkälle.

– Asiakas Kiinassa näkee, miltä tilalta tuote on tullut. Voin kertoa, missä osastossa sika on kasvanut sekä kaikki sen syömän ruuan komponentit. Viljasta voin selvittää millä pellolla se on kasvanut ja mitä viljelytoimia ja minä päivänä pellolla on tehty ja vielä viisi vuotta taaksepäin.

Suomalaisessa tuotannossa halutaan varmistaa stressitön elämä lihasialle.

– Saparo on paras mittari. Sillä ne viestivät toisilleen ja minulle. Kun saparo on kippurassa, sika on iloinen ja tyytyväinen, Lauri toteaa.

– Täällä ei typistetä häntiä vaan siat saavat pitää saparonsa. Missään muussa Euroopan maassa ei vaadita, että karsinoissa tulee olla lihasioille olkea tongittavaksi. Suomalaisissa sikaloissa eläintiheys karsinassa on pienempi ja ruokintatila pidempi kuin muualla Euroopassa.

Porsaat tulevat Juolan kasvattamoon noin 30-kiloisina ja ne lähtevät teurastamoon alle puolivuotiaina ja 125-kiloisina vajaan kolmen kuukauden kuluttua. Porsaat kasvavat päivässä noin 1,1 kiloa.

– Sika elää vatsallaan. Kun ruoka on kunnossa on 70 prosenttia sian elämästä hyvin. Loppu hyvinvoinnista tulee olosuhteista ja virkkeistä, Lauri tiivistää.

Automaatti huolehtii lihasikojen ruokkimisesta. Velliä valuu pitkään kaukaloon säännöllisesti viisi kertaa päivässä, tasavälein aamuviidestä iltayhdeksään. Lattialämmitys, oljet, virikekapulat ja karsinan takaosassa oleva suihku ja raittiin ilman tuloaukko pitävät huolta viihtyisyydestä.

– Suihku viilentää lämpiminä päivinä ja on mieluista hupia sioille.