Paikallisuutiset

Toisille mattojen peseminen on välttämätön paha, kun taas toisille se tuo häivähdyksen lapsuuden kesistä – Kokkolalainen Sirpa Kähkönen nauttii käsin pestyjen mattojen raikkaasta mäntysuovan tuoksusta

Kokkolan kaupungin mattolaiturilla Ykspihlajan Sahaniemessä käy kuhina, eikä edes sateinen sää estä pyrkimystä kohti raikkaita mattoja. Laiturille heti maanantaina aamulla suunnanneelleSirpa Kähköselle matonpesu kuuluu kesän perinteisiin. Tänä vuonna hän lähti mattolaiturille yhdessä ystävänsä kanssa.

– Olen käynyt Ykspihlajassa pesemässä mattoja ihan pienestä tytöstä lähtien. Aikoinaan matot pestiin meressä, ja se oli jopa hieman vaarallista, kun keikkuva laituri oli saippuavedestä liukas. Mukavat muistot noista hetkistä on kuitenkin jäänyt, sillä olen jatkanut perinnettä tähän päivään asti, hän kertoo hymyillen.

Kähkösen käsissä puhdistui kymmenkunta mattoa, joista osa pääsee lattialle vasta talvella. Mäntysuovan raikas tuoksu on yksi syy siihen, miksi hän haluaa pestä matot omin käsin.

– Mattoihin jää väkisinkin vähän pesuainetta, kun näin käsin pesee. Mielestäni matot tuoksuvat ihanan raikkailta, kun niissä on pientä pesuaineen tuoksua. Osan matoista laitan heti kuivumisen jälkeen lattialle, ja osa saa mennä varastoon. Talvella on mukava vaihtaa varaston säilöstä puhtaat matot lattialle.

Kähkönen kertoo hankkivansa sellaisia mattoja, joita on mahdollista pestä mattolaiturilla. Niinpä hänen pesupisteeltään löytyykin kasa räsymattoja.

– Suosin tällaisia luonnollisia ja helposti pestäviä materiaaleja, hän kertoo.

Eija Tuukkanen Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martoista muistuttaa, että maton pesutekniikka täytyy valita sen mukaan, mitä materiaalia matto on. Käsinpesu sopii juurikin räsymatoille parhaiten, kun taas esimerkiksi pitkäkarvaista nukkamattoa ei saa käsin kunnolla pestyä eikä kuivattua.

– Pitkäkarvaiseen nukkamattoon jää helposti pesuaineen jämiä, eikä paksun maton kuivaaminenkaan ole perinteisin konstein kovinkaan helppoa.

Yhdeksi aloittelijan virheeksi Tuukkanen nostaa pesuaineen levittämisen kuivalle matolle. Se voi nimittäin aiheuttaa värjäymiä.

– Koko matto tulisi ensin kastella kokonaan joko kädenlämpöisellä tai kylmällä vedellä, ja vasta sitten levitetään pesuaine. Mäntysuopa on yksi suosituimmista matonpesuaineista, mutta suosittelisin testaamaan myös Poresaippuaa, sillä se ei aiheuta värjäymiä.

Toinen yleinen virhe on laittaa pesty matto valumaan pystysuunnassa, sillä sekin saattaa aiheuttaa värjäymiä ja venymiä. Oikea tapa on laittaa matto puomin päälle ensin pituussuunnassa, jolloin keskikohdalta saadaan enin kosteus pois. Varsinkin painavat nukkamatot ovat Tuukkasen mukaan haasteellisia kuivattavia, sillä jos nukka on pitkää, saattaa mattoon tulla venymiä maton painon vuoksi.

Nevala kertoo, että pesulan käyttöaste kasvaa vuosi vuodelta. Iso muutos tapahtui joitakin vuosia sitten, kun mattojen pesemiseen liittyvät ympäristöasiat nousivat pinnalle.

– Meidän pesulassa veden ja pesuaineen käyttö on optimoitua, ja pesemme matot melko vähäisellä vesimäärällä verrattuna mattorantaan. Yhtenä etuna on, että pesulassa voi pestä mattoja vuodenajasta ja vallitsevasta säätilasta riippumatta. Hauskaa on silti se, että pesuloiden käyttöaste on korkeimmillaan heinäkuussa. Taitaa olla meillä suomalaisilla hyvinkin syvällä tunnossa, että matot pestään heinäkuussa.

Yhtenä pesulan etuna on Nevalan mukaan helppous – sekä pesemiseen että kuivaamiseen liittyen.

– Mukavuustekijä on melkoinen, sillä matot on mahdollista linkokuivata, jolloin vesimäärä ei ole painona.

– Mattorannassa on toki oma romantiikkansa, jota pesulassa ei ole. Meillä on joitakin vakiasiakkaita, jotka käyvät pesemässä isot matot pesulassa ja säästävät pienemmät mattorantaan. Sinne he ajavat matot pyörän tarakalla termari mukanaan, Nevala kertoo hymyillen.