perjantai 5.6.2020 | 09:28
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Perhon Mökälän talojen tarinat saatettiin kansiin – Suurimmillaan kylässä oli 250 asukasta, nyt vain muutamia

Valtion maista lohkotut kylmät asutustilat rakennettiin kovalla työllä, mutta riittävää elantoa pelloista ja metsistä ei saatu. Perhon Mökälän kylä tyhjeni vähitellen.

Sanni Aho
To 11.7.2019 klo 07:00

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Asutustilallisen lapset ja Haasiosalmen metsänvartijoiden jälkeläiset Anita Salmi ja Olavi Salmi toimittivat teoksen oman lapsuuden kylänsä historiasta.

Kirja kertoo Mökälän kylän historiaa, mutta myös asutustilojen synnystä ja olemassaolosta Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Mökälässä oli parhaimmillaan yli 200 asukasta, mutta nykyään kylä on tyhjentynyt.

Idea kirjaan tuli Keskipohjanmaan 100-vuotisjuhlalehdessä (4.12.2017) julkaistusta Saariketun perheen tarinasta. Toimittaja Anne Saarikettu heitti toivetta Salmille, joita hän oli haastatellut juhlajutun taustalle.

Mökälän kylässä asui alkujaan muutama perhe. Salmien isän kotitalo oli Haasiosalmen metsänvartijatila.

– Ei Mökälä ainoa paikka Suomessa ole ollut, missä asutustiloja on. Mökälän tiettömään korpeen lohkottiin Metsähallitukselta tilat ja kaikki aloitettiin ihan alusta, kertoo Olavi Salmi.

Nyt on kulunut tasan 70 vuotta siitä, kun ensimmäiset asutustilalliset muuttivat Mökälään. Kylään mutti 20 perhettä korpea raivaamaan ja lisäksi oli muutama tila ennestään. Tilat rakennettiin erilleen toisistaan, väliä oli kilometrejä. Kylmillä tiloilla kaikki oli aloitettava alusta ensimmäisenä rakennuksena nousseesta 30 neliön asuntosaunasta käsin.

Anita Salmi uskoo, että sodan kokemille miehille työ oli lääke.

– Tiloille tultiin toiveikkaina ja työhön tartuttiin, sillä oli rakennettava asunnot ja raivattava pellot, kertoo Anita Salmi.

Pellot kuokittiin soista, mikä teki niistä hallanarkoja. Lisäksi asutustiloihin kuului tietty määrä metsää, josta saatiin lisätuloja. Olavi Salmi on jälkikäteen selvittänyt, että uittoreittien varrella sijainneet metsät eivät olleet tuottoisia, sillä niitä oli hakattu jo ennen asutustilallisten tuloa.

Nopeasti kuitenkin selvisi, että elantoa Mökälän tiloista ei saataisi riittämiin. Ensimmäiset mökäläläiset muuttivat pois 60-luvulla.

Perhon maataloussihteerinä 70-luvun alussa toiminut Antti Hietaniemi muistelee valvoneensa rajoitteita, joita silloin oli käytössä. Esimerkiksi metsää ei saanut myydä ilman lautakunnan lupaa. Metsää myymällä lyhennettiin tilan ostosta syntynyttä velkaa, sillä eivät asutustilalliset maitaan ilmaiseksi saaneet.

– Hinnassa ja vuosiohjelmassa määriteltiin, että kun perheeseen syntyy lapsia, niin he saavat vapaavuoden maksusta. Ei se ainakaan perheiden kokoa jarruttanut, toteaa Hietaniemi.

Mökälässä perheet olivatkin runsaslukuisia ja Mökälän supistetussa koulussa oppilaita parhaimmillaan 70.

Anita ja Olavi Salmen vanhemmilla oli 11 lasta, joista kaksi kuoli pieninä. Olavi oli seitsemän vanha, kun perhe muutti Mökälään tiettömänä korpeen. Sinne oli Reino-isä rakentanut asuntosaunan ensiasunnoksi perheelleen. Muuttomatkalla mukana ollut muutaman kuukauden ikäinen vauva ei kestänyt matkan rasituksia ja kuoli pian perillä. Reino oli silloin joutunut lähtemään asioille. Olavi Salmi oli tuolloin 7-vuotias ja muistelee tilanteen olleen kurja.

Anita Salmi on sisarusparven nuorimmasta päästä. Salmi teki työuransa Pietarsaaressa Keskipohjanmaan aluetoimittajana ja lähti jo 16-vuotiaana Mökälästä lukioon Kokkolaan. Olavi perheineen muutti pois 70-luvun alussa.

Mökälän raivaajat ovat jo kuolleet, mutta heidän jälkeläisiään asuu ympäri Suomen ja jopa Amerikassa. Salmet keräsivät kirjaan asutustilojen ja Mökälän kuvauksen lisäksi useita haastatteluja Mökälän asukkailta.

– Yhteisöllisyys kuvastui asutustilallisten lapsien muistoissa. Oltiin kaikki samassa tilanteessa ja autettiin toisia, kertoo Anita Salmi.

Antti Hietaniemi uskoo, että vielä tulee aika perusteellisemmalle historiankirjoitukselle asutustiloista. Nyt kansiin on saatu Mökälän tarina.

– Tämä on kiitos asutustilallisille ja korven raivaajille. He tekivät osaltaan Suomen jälleenrakentamisen, mitä ei pysty käsittämään tai ymmärtämään, sanoo Hietaniemi.

Asutustoiminnalla luotiin kyliä tyhjästä – Perhon Mökälä kukoisti hetken korvenraivaajien työllä -kirjan on kustantanut KPK Yhtiöt, johon myös Perhonjokilaakso kuuluu.

Mökälä

Perhon Mökälästä sai kylmän asutustilan 20 rintamamiestä perheineen. Asutustilalliset muuttivat vuosien 1949–1953 aikana.

Tulijat olivat kotoisin Kaustiselta, Vetelistä, Ullavasta, Halsualta, Perhosta sekä Kinnulasta.

Tilojen koko oli keskimäärin 200 hehtaaria, josta pelloksi raivattiin kymmenkunta hehtaaria.

Tie kylälle saatiin 50-luvun alussa. Sähköt tulivat vuonna 1956.

Mökälän koulu toimi vuosina 1951–1965, jonka jälkeen oppilaat kuljetettiin linja-autolla Salamajärvelle. Koulussa oli parhaimmillaan 70 oppilasta ja se toimi alkuun supistettuna.

Muita Keski-Pohjanmaalle perustettuja asutustiloja olivat Toholammin Härkäneva, Halsuan Kurkisuo, Aajoen ja Metsä-Porasen kylät Perhossa, Vetelin Viisteenneva, Lohtajan Uusikylä ja Kannuksen Ohenneva.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »