Paikallisuutiset

Maanviljelijät varovaisia satoarvioissaan – Sadetta kaivataan jo kovasti

Heinäkuussa katse alkaa kääntyä vähitellen kohti syksyä. Kysyimme maanviljelijöiltä ja asiantuntijoilta, miltä tämän vuoden satotilanne marjojen, viljan ja rehun osalta näyttää.

TutkijaOuti Manninen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että metsämarjojen, kuten mustikan, puolukan ja lakan tilanteesta ei voi vielä sanoa ihan tarkkaan, koska ollaan vielä keskikesässä. Koko Suomen mittakaavassa marjat eivät ole vielä edes kypsyneet.

– Sen voi tässä kohtaa sanoa, että alkukesä on ollut tosi viileä. Paikoin on ollut hallaa. Todennäköisesti se on vaikuttanut marjasatoihin. Mustikkasadosta on tulossa korkeintaan keskinkertainen.

Manninen kertoo, että mustikka ja hilla kukkivat alkukesästä tosi runsaasti. Näyttää siltä, että hallat ja sateet ovat vaikuttaneet myös lakan satoon.

– Meillä ei ole vielä varmaa ennustetta lakan tilanteesta, koska se ei ole kypsynyt koko Suomen läpi. Pohjoisimmat havainnot on tällä hetkellä Etelä-Lapissa.

Keski-Pohjanmaan osalta Manninen kertoo, että mustikat alkavat pikkuhiljaa kypsyä. Manninen ei uskalla sanoa vielä, poikkeaako lakan tilanne mahdollisesti Keski-Pohjanmaalla muusta Suomesta.

– Puolukalla hyvä kukinta ja sen suhteen ennustetaan hyvää satoa.

Pro Agrian talouden ja kasvinviljelyn asiantuntijaJouni Huhtala kertoo, että viljakasvien viljelyn suhteen alkukesä oli hyvä. Osalle lohkoista päästiin kylvämään viljat aika aikaisin.

– Osa lohkoista ei kuitenkaan kuivanut kylvökuntoon. Lisäksi yksittäisiä lohkoja kylvettiin hieman liian märkään ja se näkyy nyt siinä, että ne ovat kellastuneita, Huhtala kertoo.

– Kylvöolosuhteet olivat suunnilleen normaalit. Jostain syystä maat eivät kuivuneet tasaisesti kylvökuntoon.

Huhtalan mukaan kuivuus on pääsääntöisesti laajalla Keski-Pohjanmaalla se tekijä, joka veroittaa satoa. Rannikolla kärsitään voimakkaammin veden puutteesta kuin sisämaassa.

– Mutta sisämaassakin saisi sataa lisää. Nämä viimeisimmät sateet eivät oikein auttaneet paljoakaan, sillä vettä tuli sen verran vähän.

– Tämän vuoden kasvustot näyttävät pääsääntöisesti aivan normaaleilta. Versomista on viljakasvustossa tapahtunut normaalia vähemmän, kun on ollut kylmyyttä ja vähän puutetta vedestä. Yhtenä yönä on käyty hallan puolella, ja se on voinut verottaa kasvustoa.

Viime vuosi oli Huhtalan mukaan siitä erikoinen, että ei satanut juuri lainkaan.

– Mutta kun viljat kylvettiin kuivaan maahan, niin juuret menivät syvemmälle. Nyt keväämmällä oli kostetutta, joten juuret on enemmän pinnassa, ja siten ne kärsivät herkemmin kuivuudesta.

Tälle vuodelle Huhtala ennakoi suurin piirtein normaalia satoa, mutta tila- ja paikkakuntakohtaisia eroja on.

– Mitään varmuutta sadon määrästä ei ole, ennen kuin se on puitu. Tulevaisuus on arvailujen varassa.

MaanviljelijäPekka Nuorala Kalajoelta kertoo, että kesän alku näytti todella hyvältä. Toukokuu oli kelien ja sateitten puolesta hyvin lupaava, mutta ensimmäisen rehunteon jälkeen on rannikolla vallitseva kuivuus on alkanut huolestutta.

– Käytännössä meillä ei ole satanut kesällä yhtään. Nurmet ja viljat rupeaa kärsimään, hän harmittelee. – Halla ei sanottavasti ole vaikuttanut, vaikka kylmiä öitä on ollut.

Tämä kesä näyttää Nuoralan mielestä viime vuotta paremmalta. Hän kertoo, että viime vuonna viljat kuivuivat pystyyn.

– Nyt on vähän luvassa sateita, niin kyllä se viime vuoteen nähden paremmalta tällä hetkellä näyttää. eikä onneksi ole ollut niin kuivaa kuin viime kesänä.

Nurmea ja viljaa viljeleväPiia-Maria Rautiainen Sykäräisistä Toholammilta kertoo myös, ensimmäinen rehusato oli laadultaan ja määrältään hyvä. Ensimmäisessä sadossa tuli miltei saman verran rehua kuin koko viime kesänä yhteensä.

– Toisesta sadosta on tulossa taas heikko. Meillä ei ole vielä tehty toista satoa, ja kasvusto on hyvin epätasainen. Osa ei ole vielä edes kunnolla kasvanut ja osaltaan heinikko rupeaa jo vanhenemaankin. Tulee kyllä haasteellista.

Kuivuuden lisäksi kylmät yöt ovat tehneet tilanteesta haasteellisemman. Hallaa ei Rautiaisen käsityksen mukaan ole ollut, mutta nurmessa on näkynyt siitä pieniä merkkejä.

– Jotenkin toivoisi, että tulisi niitä niin sanottuja normaaleja kesiä, että olisi lämmintä, mutta että tulisi myös vettä.

– Nyt ei ole lämmintä eikä oikein tule vettäkään. Sitten taas toisina vuosina tulee vettä niin sitä tulee niin ylen määrin. Kyllähän ne sanoo, että kun viljelijät ei ole ikään tyytyväisiä mihinkään.

Viime kesän jäljiltä Rautiainen tuumaa kuitenkin olevansa tyytyväinen. Toinen samanlainen kesä olisi ollut katastrofi.

Myös halsualainenJyrki Mustokangas kertoo, että kevään ensimmäinen rehusato oli hyvä niin laadultaan kuin määrältään. Hän arvelee, että nurmen toinen sato tulee luultavasti olemaan hyvä ihan hyvä. Kasvusto on lähtenyt kasvamaan ”kohtuuhyvin”.

–Se on sitten eri asia, että mikä tilanne on puintivaheessa, viisi vuotta aktiiviviljelijänä toiminut Mustokangas huomauttaa.

Viljojen tilannekin näyttää hyvältä tällä hetkellä hyvältä.

– Vettä on tullut sopivasti, ei voi minun mielestäni liiemmälti moittia. Keskilämpötila voisi olla hieman korkeampi, hän pohtii.

Nurmiviljelyyn pääosin keskittynytPäivi Kaustinen Kaustiselta kertoo, että alkukesä oli todella hyvä. Lämmin toukokuu antoi hyvän startin kesälle, ja ensimmäinen nurmisato olikin erittäin hyvä laadullisesti ja määrällisesti.

– Viime vuosihan oli todellinen poikkeusvuosi, sillä silloin tuli tosi vähän rehua. Tänä vuonna ykkössato oli kolminkertainen verrattuna viime vuoteen. Ykkössato oli normaalistakin poiketen huippuhyvä.

Nyt heinäkuussa tilanne ei näytä ihan yhtä suotuisalta. On ollut kylmää, ja viime viikollakin oltiin Kaustisen mukaan ihan likellä nollaa astetta. Lisäksi kuivuus on jälleen kerran tuottanut ongelmia.

– Sen vuoksi ei oikein vielä uskalla sanoa, millainen sato nurmea saadaan. Vettä kaivattaisiin jo tosi paljon. Sateet ovat olleet tosi paikallisia ja vähäisiä.

Kaustinen ei kuitenkaan ole huolestunut. Hän kertoo, että tämä vuosi on ollut paras pitkään aikaan: Viime vuosi oli huippukuiva, ja kaksi edellistä olivat tosi märkiä ja kylmiä.

– Ei huolestuta satojen puolesta, kun ensimmäinen sato oli niin hyvä, mutta kyllä sitä vettä tosiaan kaivattaisiin, niin saataisiin loppukesä ja seuraavat sadotkin pelastettua.

– Vielä näyttää ihan hyvältä, mutta vettä pitäisi saada aika nopeasti. Muuten nurmet lakkaavat kasvamasta ja heinä rupeaa vanhenemaan, että sieltä ei sitten tule kovin suuria satoennusteita. Viljat lajista riippuen näyttää vielä ihan hyvältä, mutta kyllä nekin vettä kaipaisivat vettä.