Paikallisuutiset

Vain 400 ultrajuoksijaa vuodessa hyväksytään Kreikan legendaariseen Spartathlon-kisaan – Kokkolalainen Milla Vierimaa on yksi heistä

UltrajuoksijaMilla Vierimaa, 43, kuuluu maailmassa niiden 400 kovakuntoisimman joukkoon, jotka saavat osallistua Kreikan legendaariseen Sparthathlon-kisaan. Pyrkijöitä on lähes tuplasti enemmän, mutta karsintarajat ovat ankarat. Suomalaisia mukana on 11.

Tämä joka syyskuussa järjestettävä 246 kilometrin kilpailu juostaan Ateenan Akropolis-kukkulalta Spartan kaupunkiin. Lähtö tapahtuu seitsemältä aamulla ja maaliin tullaan, jos tullaan, seuraavana päivänä iltapäivällä. Lämpötila voi päiväsaikaan olla lähempänä 40 astetta.

– Maaliin tullessa katsotaan lähinnä naaman väristä, onko juoksija kunnossa vai pitääkö viedä lääkäritelttaan, Vierimaa kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Noin kolmasosa juoksijoista luovuttaa tai joutuu lopettamaan kesken kisan. Ensimmäinen karsinta tapahtuu perinteisen maratonrajan eli 42 kilometrin kohdalla. Se on juostava alle neljän ja puolen tunnin, jos aikoo jatkaa.

Milla Vierimaa tutussa puuhassa.
Milla Vierimaa tutussa puuhassa. Kuva: Jukka Lehojärvi

Vierimaa osallistui Spartathloniin ensimmäisen kerran toissa vuonna. Silloin hän ei päässyt läpi, mutta viime vuonna suoritus meni nappiin. Matka oli hänelle toistaiseksi pisin ja se taittui hieman alle 34 tuntiin.

– Olen kuitenkin vielä ihan eri tasolla, kuin maailman huiput.

Hänen ennätyksensä 24 tunnin juoksussa on 212 kilometriä, kun kovimmat ultrajuoksijat painelevat samassa ajassa 250 kilometrin matkan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lajin luonteeseen kuuluu, että käytännössä kisaa juostaan tauotta lukuun ottamatta ylämäkien kävelyä ja ruokatankkauksia.

Huoltaja ajaa autolla juoksijan edellä ollakseen valmiina seuraavalla tankkauspisteellä tarjoamaan ne pari ruokalusikallista pastaa, puuroa tai juomaa, mitä kisaaja nyt pystyy nauttimaan.

– Mitään ei voi pureskella. Eikä yhdelläkään pisteellä ollut Bajamajaa. Yöllä puskaan mennessä piti peittää otsalamppu kädellä, ettei näy koko kylälle. Mutta se kuuluu lajiin, nauraa vierimaa.

Vierimaa kuvailee kisaa ultrajuoksijan näkökulmasta hienoksi kokemukseksi siitä huolimatta, että sen jälkeen useampi yö menee huonosti nukkuen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kyllä siitä saa aivan toisen luokan kiksit kuin 20 kilometrin juoksusta. Mulla ei kuitenkaan tule mitään suuria tunteenpurkauksia, hyvä olo vain, hän toteaa.

Vierimaa suhtautuu vaativaan harrastukseensa rennosti ja itseään kuunnellen.
Vierimaa suhtautuu vaativaan harrastukseensa rennosti ja itseään kuunnellen. Kuva: Jukka Lehojärvi

Jotta kroppa kestää moista rääkkiä, urheilijalla täytyy tietysti olla kova kunto. Ikänsä liikuntaa harrastaneella Vierimaalla se puoli on kunnossa.

Hän on myös siitä suotuisassa tilanteessa, että hänellä ei ole mitään perusvaivoja tai loukkaantumisia taustalla.

Kehoa kovemmilla ultrajuoksussa on kuitenkin pää. Vierimaa toteaa, ettei ole jättänyt yhtään kisaa kesken sen vuoksi, että fysiikka olisi pettänyt.

– Pään merkitys on ihan hirveän suuri. Se on se, joka päättää joko lopettaa tai jatkaa kaikesta huolimatta, ja se on hyvä keksimään tekosyitä. On todella vaikeaa sanoa, missä oma todellinen raja tulee vastaan.

Olennaista mentaalipuolella on Vierimaan mukaan se, että pilkkoo matkan mielessään osiin eikä yritäkään ajatella koko matkaa. Juostessaan hän miettii yleensä seuraavaa etappia.

– Olisi kauhean kiva sanoa, että pohdiskelen suuria elämänviisauksia, mutta oikeasti sitä miettii enimmäkseen näitä käytännön asioita.

Juoksusta hän ei jälkeenpäin muista kovin paljon.

– Vain osia ja yksityiskohtia. Hämmästelen, miten jotkut muistavat kaiken!

Vaikka luonne kasvaa kokemuksen myötä, taistelu omaa mieltä vastaan on Vierimaan mukaan aina osa lajia.

– Vaikka kuinka tietäisi temput ja kikat ja sanoisi itselleen, että ”hei Milla, mehän sovittiin”, voi pää päättää toisin.

KUKA?

Milla Vierimaa

43-vuotias

Ultrajuoksun harrastaja

Kotoisin Kokkolasta

Pelannut KPV:ssa jalkapalloa liigatasolla, lisäksi harrastanut muita joukkuelajeja

Ensimmäinen maraton vuonna 2013

Ensimmäinen 6 tunnin juoksu vuonna 2014

Työskentelee satamasihteerinä Kokkolan satamassa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä