Paikallisuutiset

Perhonjoen siltaurakan monet mutkat – Ely-keskuksen mukaan isoimmat virheet tehtiin valo-ohjauksen tietokonesimuloinnissa

Kokkola

Perhonjoen ylittävän Storån sillan remonttia voi hyvällä syyllä kutsua monipolviseksi urakaksi.

Yllätyksiä on ollut paljon, vaikka Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen siltainsinööriJukka Ylimäki sanookin, että yllätykset kuuluvat asiaan.

– Se on normaalia rakentamista. Suunnitelmat ovat vain sivistyneitä arvauksia. Sillan avaaminen on samanlaista kuin kirurgin työ: vasta potilaan avaamisen jälkeen tietää, mitä pitää tehdä.

Perhonjoen siltaremontin suunnittelu alkoi vuonna 2013. Sillan piti mahtua vuoden 2015 urakoiden joukkoon, kunnes muut sillat ajoivat kiireellisyydessään edelle.

Tätä vuotta pidemmälle Perhojoen urakkaa ei haluttu lykätä.

– Silta oli erikoistarkastuksen mukaan korjauskypsä. Se oli tehty tälle mallille muistaakseni vuonna 1975. Vuonna 1995 oli pientä remonttia, Ylimäki sanoo.

Väliaikaista siltaa ei remonttityömaalle päätetty rakentaa. Ylimäen mukaan sitä kyllä mietittiin, mutta konsulttiselvitysten mukaan paras ja halvin vaihtoehto oli valo-ohjaus.

Omaan piikkiinsä ely ei valo-ohjauksen kangertelevaa alkua ota.

– Valojen viiveiden piti olla pieniä, mutta ilmeisesti ohjelmaa oli ajettu väärillä arvoilla ja kriteereillä, Ylimäki kertoo.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtajaAnders Östergård myönsi tiistaina liikennevalokonsulttien epäonnistuneen.

Povatut muutaman minuutin jonotusajat kääntyivät pahimmillaan 20 minuutin odotteluksi.

– Tietokonesimulaation pohjaksi syötettiin tiedot Vitsarin automaattiselta liikennelaskenta-asemalta. Lähtötiedot olivat eksaktit, mutta käytännössä jonotusajat olivat muuta kuin mitä ruudulla näkyi, Östergård sanoo.

Mikä on konsulttien vastuu laskelmien onnistumisesta?

– He käyttivät Väyläviraston hyväksymiä ohjelmia. Toki annoimme palautetta ohjelmiston tekijälle, kertoo Östergård.

Elyn selitysten mukaan yksi syy epäonnistuneille laskelmille on inhimillisen viiveen unohtaminen. Tosielämässä autoletka ei etene kuin yhtenäinen ajatus.

– Kun vain yksi kaista on käytössä, tilanne on uusi autoilijoille.

Ei kovin onnistunut urakka, kuvailee Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtajaReino Herlevi.

Hänen mukaansa Kokkolasta oltiin yhteydessä elyyn jo keväällä. Kaupungin viesti oli, että liikennevalo-ohjaus ei tule toimimaan laskelmien mukaan.

– Näkemyksemme perustui paikalliseen tietoon, mutta siitä viis veisattiin. Elyssä vasen käsi ei ole tiennyt, mitä oikea tekee. Esimerkiksi pyörätietä ei voinut ensin käyttää, mutta sitten voikin.

Kun siltatyömaa on pistänyt autoilijat jonottamaan, on tunteiden kuumeneminen kohdistunut kaupunkiin. Herlevi puhuu puhelutulvasta.

– Ihmiset ovat olettaneet, että urakka on kaupungin juttu. Kaupunki on vain yrittänyt olla tiiviissä yhteydessä elyyn, teknistä puolta on pidetty hereillä. Elyn olisi opittava kuuntelemaan kaupungin viranhaltijoita, joilla on paras alueellinen tieto, Herlevi sanoo.

Hänen mukaansa ratkaisuna olisi yhteistyöpalavereiden järjestäminen.

– Asiat pitäisi ottaa kokonaisvaltaisesti hyvissä ajoin esille. Perhonjoen sillan urakkasuunnitelmat tulivat keväällä puskista. Kiertosilta olisi ollut paras ratkaisu.

Kohdellaanko Kokkolaa elyn reuna-alueena?

– Välillä ainakin näyttää ja tuntuu siltä, Herlevi vastaa.

Etelästä pohjoiseen kulkevia henkilöautoja alettiin maanantai-iltapäivänä ohjata Perhonjoen yli kevyen liikenteen sillan kautta.

Anders Östergård uskoo, että kun varovaisuus vaihtuu sujuvuuteen, jonot lyhenevät.

– Ei kannata hermostua. Lisäkaistan kautta pääsee 10 autoa minuutissa. Se on 600 autoa tunnissa jonoista pois.

Östergård on joutunut kestämään painetta siltaremontin aiheuttaman jonottamisen takia.

– Se ei tunnu kivalta, mutta ihmiset ovat oikeutettuja pieneen kiukkuun. Toisaalta tällä seudulla ei ole totuttu ruuhkiin. Pääkaupunkiseudun kehätiellä reagointi olisi erilaista.