Paikallisuutiset

Lisää miesopettajia perusopetukseen? – Pitkän linjan opettaja Harri Yli-Kotila Kannuksesta kommentoi Opetushallituksen ehdotusta ja kertoo nykyisestä opetuksesta: "Alakoulun oppilaat tarvitsevat selkeästi rutiineja ja rajoja"

6C-luokan historian tunti on alkamassa Takalo-Raasakan koulussa Kannuksessa. OpettajaHarri Yli-Kotila kertaa oppilaiden kanssa viime kerralla opiskeltuja asioita.

Kuudesluokkalaiset kuuntelevat keskittyneesti, mutta esittävät myös tarkentavia kysymyksiä.

Eritoten suomalaisten poikien lukutaito ja oppimistulokset ovat laskeneet tasaisesti kansainvälisissä mittauksissa. Opetushallitus julkaisikin elokuun alussa Poikien oppimishaasteet ja -ratkaisut vuoteen 2025 -kehittämisohjelman, jossa on 12 kohtaa erityisesti poikien oppimishaasteiden ratkaisemiseksi.

Yhtenä toimenpiteenä mainitaan miesopettajien lisääminen etenkin varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen eli kahdelle ensimmäiselle luokalle.

Mutta monesti levottomalle pojalle miesopettajan roolimalli ja läsnäolo ovat hieman erilaisia. Harri Yli-Kotila luokanopettaja

Harri Yli-Kotila on työskennellyt opettajana vuodesta 1991. Takalo-Raasakan koulussa on tällä hetkellä vain kaksi miesopettajaa.

– En suoranaisesti sanoisi, että opettajan sukupuoli vaikuttaa oppilaaseen. Nämä ovat persoonakohtaisia asioita. Mutta monesti levottomalle pojalle miesopettajan roolimalli ja läsnäolo ovat hieman erilaisia. Jollain lailla yhteys oppilaan ja opettajan välillä on (silloin) oppilaalle selkeämpi, perustelee Yli-Kotila.

Hän korostaa, että opettajan työstä ei ole tarkoitus tehdä sukupuolikysymystä. Opettajan pätevyys ei riipu sukupuolesta.

– Mutta kyllä sen voin sanoa, että miesopettaja vaikuttaa jonkin verran poikaoppilaaseen. Ei suoranaisesti oppimisvaikeuksiin, vaan lähinnä keskittymiseen ja työrauhan saamiseen, joilla on tietenkin välillinen vaikutus oppimiseen.

Miesopettajien määrää voisi lisätä Yli-Kotilasta kaikille alakoulun luokille.

– Alkuopetusluokilla on hyvin vähän miehiä ja koko koululaitoksessa heitä on aika vähän. Yleensäkin alkuopetusluokille menee (nais)opettajia, jotka ovat erikoistuneet alkuopetukseen opettajakoulutuksessa. Ehkä miesopettajat eivät ole valinneet alkuopetusta erikoistumisalaksi yhtä paljon, Yli-Kotila miettii.

Hän on samaa mieltä kehittämisohjelman kanssa siitä, että opettajan antama esimerkki kannustaa myös kulttuuriharrastuksiin, kuten lukemiseen.

– Opetan itse liikuntaa ja olen erikoistunut puheilmaisukasvatukseen. Liikunta on hyvä kanava saada yhteys oppilaisiin. Puheilmaisussa on luontevia esiintymistilanteita ja rennompia tunteja. Ne vaikuttavat ryhmähenkeen ja mielestäni olen näissä (opetettavissa) asioissa pystynyt rohkaisemaan oppilaitani.

Entä millainen on nykyajan hyvä alakoulun opettaja?

– Jos puhutaan opetuksesta ja kasvatuksesta, alemmilla luokilla kasvatuspuoli korostuu. Se tarjoaa turvallisen aikuisen mallin, kun opitaan yhdessä. Jokainen on erilainen oppija ja yksilö, ja jokaisesta löydetään vahvuuksia. Itsekin kun on vielä miehenä sopivasti lapsellinen, niin se auttaa työssä.

Uutta opetussuunnitelmaa, jossa korostetaan ilmiöoppimista eli enemmän itseohjautuvaa laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä, on pitänyt opetella.

– Alakoulun oppilaat tarvitsevat selkeästi rutiineja ja rajoja. Totta kai ilmiöpohjaisuus, jossa tehdään ja otetaan yhdessä selvää, on ollut kouluissa aina, mutta nyt korostetusti. Ehkä suurin ongelma uudessa opetussuunnitelmassa on valinnaisuus. Tietyllä tavalla sitä ei voi viedä liian pitkälle. Esimerkiksi käsityössä annetaan jokin teema, josta voi valita, mitä tekee. Jos alakoulun oppilaat joutuvat valitsemaan liikaa, he eivät vielä kykene siihen ja osa menee siitä, mistä rima on matalin.

Oppimiseen Yli-Kotila kannustaa omalla esimerkillä ja pikku projekteilla positiivisuuden ja kannustamisen kautta. Jos jollain oppilaalla jää koulun opetuksesta harrastus, eräänlainen tavoite on saavutettu.

– On monia lapsia, joilla hanskat tahtovat tippua nopeasti, kun joutuu vähän pinnistelemään tehtävän tai liikuntasuorituksen kanssa. Siihen pitää kannustaa nykyään enemmän. Lukeminen 15 minuutin ajan on monille tosi vaikeaa, kun on totuttu menemään nopeasti asiasta toiseen. Sosiaalisen median maailma vaikuttaa meihin väkisinkin. Mutta nykyään oppilaat ovat itseohjautuvampia ja avoimempia, toteaa Yli-Kotila.