Paikallisuutiset

Himangan paloaseman miehistöpulasta päästiin onnistuneella rekrytointikampanjalla: "Naisväki jo lupasi miehiään palokuntaan, kun tuntui että toiminta loppuu"

Keväällä 2017 Himangan paloasemalla oli hätä. Kokonaan sivutoimisten varassa toimivalla asemalla oli niin vähän aktiiveja palokuntatoiminnassa mukana, että se uhkasi hiipua täysin. Päivälähtijöistä oli kovin pula.

– Tilanne oli pääsääntöisesti se, että päiväsaikaan ei saatu yksikköä liikkeelle, kertoo Jokilaaksojen pelastuslaitoksen läntisen tulosyksikön palopäällikköKauko Himanka.

Hän ja Himangan VPK:n puheenjohtaja Ari-Pekka Lukkarila miettivät, mitä tilanteelle voisi tehdä. Lopputulemana päätettiin järjestää rekrytointitapahtuma entisellä kunnanvirastolla huhtikuun lopulla 2017. Sitä ennen Keskipohjanmaa uutisoi aseman tilanteesta (KP 21.4.2017), ja asiaa rummutettiin myös sosiaalisessa mediassa.

– Himanka-ryhmässä perheiden naisväki jo lupasi miehiään palokuntaan, kun tuntui että toiminta loppuu, kertoo Kauko Himanka.

Rekrytointitapahtuma olikin menestys: mukaan saatiin viisi uutta miestä. Samana vuonna pidetylle sammutustyön kurssille osallistui peräti kuusi himankalaista, kun yksi tuli nuoriso-osaston kautta.

Kauko Himanka toteaa tilanteen olevan nyt aivan toinen kuin kaksi vuotta sitten.

– Virka-aikana on hankala saada yksiköitä liikkeelle sellaisilla asemilla, missä ei ole päätoimisia palomiehiä, mutta viime aikoina Himanka on ollut parhaasta päästä. Vanhalle kaartille tämä on ollut iso helpotus: kun hälytys tulee, ei tarvitse katsella, tuleeko ketään kaveriksi. Nyt eivät välttämättä kaikki mahdu matkaan.

Viikoittaisissa harjoituksissakin pienen paloaseman tilat käyvät jo ahtaiksi. Kymmenen miestä mahtuu istumaan ja puolenkymmentä seisoo.

Yksi uusista palokuntalaisista onMarkus Lindell.

– Ajattelin jo nuorena, että voisin lähteä mukaan. Nyt vaimo huomasi rekrytointitapahtuman ja sanoi, että menepä sinne.

"Tohdiksi" Lindell houkutteli työkaverinsaVille Märsylän.

– Markus kysyi että lähdetäänkö. Tuumasin, että mennään nyt katsomaan, mikä meininki. Ei ole harmittanut!

Miehet työskentelevät konepajalla Rahjassa, ja sieltäkin on ehditty hälytyksiin mukaan.

Uusiin palokuntalaisiin lukeutuu myösMarkus Kaattari, joka asuu Himangalla mutta käy töissä enimmäkseen Ylivieskassa.

– Useamman vuoden haaveilin tästä. Sitten kun tänne oli oikein haku, niin oli helppo tulla.

Kaattari on uusista miehistä ensimmäinen, joka on jo käynyt savusukelluskurssinkin.

– Siihen kuuluvat vuosittaiset testit, mikä kannustaa liikkumaan ja pitämään yleiskuntoa yllä. Se on hyvä juttu.

VeljeksetSami jaPekka Siipola lähtivät yhdessä palokuntatoimintaan.

– Teemme tässä kylillä rakennus- ja remonttihommia, joten pystymme lähtemään hälytyksiin päivälläkin, jos ei ole laastit pahasti levällään. Tai sitten toinen voi tarvittaessa jäädä töihin, kertoo Sami.

– Tuntui, että lisähommat eivät olisi pahitteeksi. Ja palokunnassa oli paljon tuttuja mukana, Pekka perustelee.

– Onhan tämä nyt joka pikkupojan unelmahommaa: saa ajaa paloautoa! Sami nauraa.

Siipolat eivät ole ainoat veljekset Himangan palokunnassa. Pikkupojasta asti mukana olleen Ossi Pöyhtärin perheestä on parhaimmillaan ollut viiden hengen edustus.

– Nyt meitä on isä, vanhin veli ja minä, ja nuoriso-osastossa on veljenpoikia ja tyttökin tulossa. Tästä on pikkuhiljaa ruvennut kehkeytymään elämäntapa.

Pian 12 vuotta mukana ollutIlkka Uunila tiivistää, mikä sopimuspalokuntaan vetää:

– Halu auttaa ja hyvä porukka.

Siipolan veljeksille palokunta on nyt mieluisa työporukka, kun leipätyössä ei työyhteisöä varsinaisesti ole.

– Vaikka onhan tämä vähän vakavampaa harrastamista. Pelko on siitä, että tulee hälytys tuttuun osoitteeseen, Sami Siipola kertoo.

Onnistuneet tehtävät tuovat kuitenkin voittajafiiliksen.

– Kyllä sitä rinta rottingilla sitten kotiin ajetaan. Jotain hyötyä ollut meistäkin...!

Himanka on 3000 asukkaan taajama ja tarvitsee Kauko Himangan mukaan palokunnan. Tehtäviä on satakunta vuodessa, ja niistä yli puolet on ensivasteita.

– Henkilöstöä olisi nyt hyvin, mutta täällä on meidän laitoksemme huonoimmat tilat, palopäällikkö harmittelee.

Paloasema on huonokuntoinen ja ahdas. Toiveena olisi löytää lähistöltä valmiit tilat, joista saisi korjaamalla sopivat.

– Yrittäjä voisi vuokrata tilat kaupungille ja kaupunki meille, kuten Rautiossa tehtiin.