Paikallisuutiset

Joka vuosi joku opiskelijoista purskahtaa itkuun: Lukion pitkän matematiikan kurssi on vaativa ja siksi tarvitaan matikkapajoja

Matematiikan suuri painoarvo pääsykokeissa sekä lukiokurssien vaativuus aiheuttavat stressiä lukiolaisille. Ratkaisuksi on löydetty matikkapajat, joita Ylivieskan lukiossakin on järjestetty useamman vuoden ajan.

Laskupajan on huomattu valmentavan hyvin opiskelijoita yo-kirjoituksiin. Keväällä juuri ennen yo-kirjoituksia matikkapaja on erityisen suosittu.

– Abit saavat lauantaina laskea non stoppina kuusi tuntia. Osa on paikalla koko ajan ja tilaa välillä pitsaa, kertoo Ylivieskan lukion matemaattisten aineiden lehtori, apulaisrehtoriTerttu Alanen.

Lukiossa korostetaan matemaattisten aineiden tärkeyttä, mutta paine ei saa olla liian kova. Joka vuosi joku opiskelijoista purskahtaa itkuun matematiikan tunnilla.

Kaikki pystyvät oppimaan kaikki laskut, kun vain saavat tarpeeksi ohjausta. Ari Ervasti Lehtori, Ylivieskan lukio

Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton.

– Yritämme keventää opiskelijoiden työtaakkaa. Kaikki pystyvät oppimaan kaikki laskut, kun vain saavat tarpeeksi ohjausta, sanoo matemaattisten aineiden lehtoriAri Ervasti.

– Myös tieto siitä, että he saavat halutessaan tukiopetusta ja opettajat auttavat tarvittaessa, keventää taakkaa, sanoo Alanen.

Matikkapajoja on järjestetty Ylivieskan lukiossa useamman vuoden ajan. Kaikki matemaattisten aineiden opettajat vetäjät pajoja, myös lyhyen matematiikan opiskelijoille. Matikkapajasta saa myös kurssimerkinnän.

Matikkapajassa lasketaan kurssikirjojen tehtäviä tai kerrataan aikaisempien kurssien asioita.

– Lukiossa pitkän matematiikan kurssi (38 tuntia) on niin iso, että yhden kurssin opettelemiseen menee suurimmalla osalla opiskelijoista enemmän aikaa, sanoo Ervasti

Yhdessä laskemisessa on oppimisen kannalta monia hyviä puolia. Opiskelijat kysyvät neuvoa ensin toisiltaan ja sitten opettajalta.

– Opettajan tehtävä on saada ryhmä keskustelemaan. Pelkkä laskeminen ei riitä vaan pitää ajatella ääneen, Ervasti sanoo.

Kun ongelmaa sanallistetaan, tulee useimmiten myös hoksaus.

– Jotkut hoksaavat uusia laskutapoja. Niistä hetkistä tulee helmiä, hän sanoo.

Opettajat näkevät vaivaa rennon opiskeluilmapiirin eteen.

Opettajan rooli on enemmänkin valmentajan kuin perinteisen opettajan rooli.

– Ilmapiirin pitää olla luonteva ja kotoisa. Ollaan samalla tasolla opiskelijan kanssa eikä yritetä olla ylitietäviä, Ervasti sanoo.

Omalla ajalla laskeminen on opettajien ja opiskelijoiden mukaan vähäistä, sillä muun muassa älylaitteet vievät ison osan vapaa-ajasta. Mutta on myös niin, että yhdessä laskeminen vie paremmin eteenpäin.

– Kotona on paljon hankalampi saada itsensä laskemaan. Matikkapajassa ei jää jumiin missään laskuissa, kun voi kysyä apua, sanoo lukiossa toista vuotta opiskeleva Noora Holmström.

Holmströmille matematiikka ei ole koskaan tuottanut ongelmia ja laskeminen sujuu hyvin. Hän tunnistaa lukiolaisten paineet. Moni sinnittelee pitkän matematiikan kanssa haluamatta vaihtaa lyhyen matikan kursseihin.

Tuomas Alasellekaan matematiikka ei aseta paineita.

– Matikka on ollut aina mukavaa. Vaikeuksia tosin on, kun laskut vaikeutuvat, Alanen sanoo.

Toisella luokalla oleva Alanen haaveilee pelastusopistosta, toisaalta lääkiksestä tai koodaamisesta.

– Pitkän matikan kun kirjoitat hyvin, niin pääset mihin vaan, Alanen sanoo.

Holmström puolestaan harkitsee jatko-opinnoiksi kaupallisia aineita.

– Nooran tapaisia huippuja pitäisi olla matikkapajoissa enemmän. Ikinä ei osaa kaikkea vaan aina pystyy syventämään. Myös luovuus ja sovellustaito kehittyvät, kun tulee ajateltua ääneen, sanoo Ervasti.