Paikallisuutiset

Onnettomuuspaikalta mukaan tarttuu nokea, verta, oksennusta, lasinsiruja ja muuta roskaa, mutta Sievin paloasemalla sitä ei huomaa: "Asemalla ei haise savu, vaikka koko kesä hypättiin maastopaloissa metsissä"

Palomiehet altistuvat työssään monenlaiselle lialle ja vaarallisille aineille. Lasinsiruja, öljyä, multaa, nokea, lehmänlantaa, verta, oksennusta ja muuta roskaa tarttuu palomiesten vaatteisiin ja kenkiin, kun he ovat onnettomuuspaikalla.

Enin multa, lasinsirut ja noki pyritään putsaamaan jo kohteessa. Likaantuneet haalarit riisutaan jo palopaikalla ja kuljetetaan paloasemalle kalustokaapissa. Paloasemalla auto ajetaan suoraan pesuhalliin ja vaatesäkit viedään pesukoneeseen.

– Saasteet, roskat ja altistukset pyritään jättämään mahdollisimman kauas, sanoo vs. palopäällikköEsa Kaikkonen Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta.

Palomiehet altistuvat aineille, joista osa on suoraan elimistölle haitallisia ja osa aiheuttaa erilaisia sairauksia pitkän altistumisen jälkeen.

– Savussa ja noessa on lukuisia syöpää aiheuttavia aineita. Vaikka sammutusvarusteet pestään oikein, aina vaatteisiin jää jotain. Siksi paloasemilla on tilajaottelu, sanoo vs. palomestariJoose Veteläinen.

Nykyisin uudet paloasemat rakennetaan ja suunnitellaan niin, että ne pysyvät mahdollisimman puhtaina. Puhdas paloasema -malli on kulkenut Suomeen Ruotsista.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella uusia paloasemia on Kalajoella ja Sievissä. Sievin paloaseman esimiehenJuha Kiviojan mielestä uusi malli on omaksuttu Sievin paloasemalla hyvin.

Asemalla on kolme virkaa ja 23 sopimuspalokuntalaista. Uudet tilat ovat ilmavat ja jokaiselle toiminnolle on oma tilansa – esimerkiksi hengityssuojien puhdistamiseen ja testaamiseen on oma huoltotila.

Paineilmapullojen ja sammutusletkujen puhdistaminen ja täyttö on keskitetty Ylivieskan ja Raahen paloasemalle, joilta kalustoauto kuljettaa ne takaisin paloasemille.

Sievin paloasemalla sammutushaalarit eivät tuoksu savulle eikä hallin lattialla ole hiekkaa. Renkaat huuhdellaan hiekasta pikkumatkankin jälkeen, esimerkiksi jos auto käy tankilla.

– Systeemi toimii. Asemalla ei haise savu, vaikka koko kesä hypättiin maastopaloissa metsissä, Kivioja sanoo.

Pukuhuoneissa on sammutushaalareiden vieressä punainen kangaskassi, jossa on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen logo. Kyseessä on sieviläinen käytäntö.

– Kassissa on puuvillahaalarit, jotka vaihdetaan päälle palopaikalla. Niillä tarkenee ajaa takaisin paloasemalle, Kivioja sanoo.

Turvakengissä on valmiina raidallisia villasukkia, joita arvostetaan. Nyt niitä on tarpeeksi ja ne päihittävät kaupan putkisukat.

– Naisosaston naiset kutoivat meille 150 paria villasukkia. Sukkia on nyt niin paljon, että kun likaiset ovat pesussa, voimme vaihtaa tilalle uudet, Kivioja kiittelee.

Sievin ja Kalajoen paloasemilla luokka- ja taukotilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Sievin paloasemalla kengät jätetään eteiseen ja yläkerrassa liikutaan sukkasillaan.

– Se on jo selkärangassa, että kengät jätetään automaattisesti alakertaan, Kivioja sanoo.

Hän on etsinyt paloasemalle sopivia sisäkenkiä, mutta vielä ei ole löytynyt sellaisia, jotka eivät ole liukkaat ja ovat nopeat vaihtaa.

Myös muilla paloasemilla valtaosa oleskelutiloista, joissa palomiehet viettävät taukonsa, ovat sukkatiloja. Osa käyttää niissä sisäkenkiä ja osa viihtyy sukkasillaan.

Sama koskee myös ensivasteen työntekijöitä ja paloasemien vierailijoita.

– Oma kokemus on, että jalat saavat hengittää, kun ne eivät ole koko ajan kengissä. Minun kokemukseni mukaan sukkahien määrä ei ole lisääntynyt, kun jalat saavat hengittää, sanoo Kaikkonen.

Sukkatilat vaikuttavat sekä viihtyisyyteen että puhtauteen.

– Lumi ja ulkoa tuleva loska jäävät paremmin eteiseen eikä kantaudu lepotiloihin. Siivoojalta voisi myös kysyä, ovatko mustat raidat lattioissa vähentyneet, Kaikkonen sanoo.