Paikallisuutiset

Moni poliitikko kohtaa vihapuhetta, myös pohjalaispoliitikot, mutta kaustislainen kansanedustaja Mauri Peltokangas kaipaa sanalle "spesifiä" määrittelyä

Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmannes kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä takia.

Osana tutkimusta julkaistaan myös lista niistä 60:stä poliitikosta, joille lähetettiin Twitterissä suuri määrä vihamielisiä viestejä vuoden 2019 vaalien aikaan.

Listalla ei ole pohjalaisia poliitikoita, mutta vihapuheelta eivät hekään ole välttyneet.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Luotolaisen kansanedustajanPeter Östmanin (kd.) mukaan vihapuhe leviää verkossa helposti sosiaalisen median kautta,

Kannattaisi aina miettiä kahteen kertaan ennen kuin painaa enteriä. Peter Östman Kristillisten kansanedustaja

– Vaikka ei rikkoisikaan rajoja, kannattaisi aina miettiä kahteen kertaan ennen kuin painaa enteriä, muistuttaa Östman.

TutkijaAleksi Knuutilan mukaan vihapuheen taustalla voi olla impulsiivinen toiminta, mutta sitä käytetään myös tietoisesti poliittiseen painostukseen.

– Silloin tavoitteena on jonkun henkilön tai poliittisen näkemyksen vaientaminen, sanoo Knuutila.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa on kartoitettu vihapuheen vaikutuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Tutkimuksessa selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia.

Tutkimuksessa vihapuheella tarkoitetaan halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät puheen kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai joiden taustalla on suvaitsemattomuus.

Lisääntyvä vihapuhe heijastaa tutkimuksen mukaan poliittisen vastakkainasettelun kasvua Suomessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Moni tutkimukseen osallistunut poliitikko koki puoluesidoksensa olevan syynä sille, että hän valikoituu vihapuheen kohteeksi.

Vihapuheen tavoitteena ei ollut pelkästään puolueen ajamiin päätöksiin vaikuttaminen, vaan puoluejäsenyys itsessään nähtiin yksilöä leimaavana piirteenä, joka saattoi synnyttää vihapuhetta.

RKP:n pietarsaarelainen puoluejohtaja ja oikeusministeriAnna-Maja Henriksson on kohdannut vihapuhetta sosiaalisessa mediassa.

– Vihapuhe liittyy yleensä äidinkieleeni, se on sidoksissa maahanmuuttajakeskusteluun, tai kun kerron kansalaisten yhdenvertaisista oikeuksista, hän kertoo.

– Toisinaan se liittyy asemaani oikeusministerinä. Halutaan levittää tietoa, että olisin korruptoitunut. Monessa tapauksessa olisi perusteita viedä asia poliisille, mutta sellaiseen minulla ei ole aikaa.

Puolet kuntapäättäjistä kertoi vihapuheen vähentäneen heidän luottamustaan tuntemattomiin ihmisiin, ja 42 prosentin kohdalla halu osallistua julkiseen keskusteluun oli vähentynyt.

Usea tutkimukseen osallistunut kertoi jättäneensä tai jättävänsä politiikan vihapuheen seurauksena tai harkitsevansa sitä.

Neljännes niistä päättäjistä, jotka eivät itse olleet vihapuheen kohteena, kertoi sen uhan vähentäneen haluaan osallistua julkiseen keskusteluun. Useat päättäjät kertoivat pelkäävänsä ”kivityskampanjaa” sosiaalisessa mediassa.

Tulokset osoittavat, että suvaitsemattomuuteen pohjaava häirintä vaikuttaa siihen, ketkä osallistuvat julkiseen keskusteluun ja hakevat luottamustehtäviin Suomessa.

Nykyiset vihapuheen vastaiset toimenpiteet ovat sekä kyselyn että haastattelujen pohjalta riittämättömiä.

Etenkin vaaliehdokkaat ja kunnanvaltuutetut jäävät usein ilman tukea joutuessaan vihapuheen kohteeksi.

Tutkimuksen mukaan oikeudellisten toimien lisäksi myös muiden toimenpiteiden avulla voidaan torjua ja ehkäistä vihapuhetta.

Tutkimuksen tekijät ehdottavat toimenpiteiksi päättäjien vahvempaa arvojohtajuutta ja vihapuheen tuomitsemista, hyväksytyn puheen rajojen määrittelyä poliittisessa toiminnassa sekä sosiaalisen median alustojen vastuunkantoa.

Fakta

Tutkimus vihapuheesta

Tutkimuksessa ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia.

Tutkimuksen toteuttivat Open Knowledge Finland, Jyväskylän yliopisto ja Punos Research.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä