keskiviikko 3.6.2020 | 00:09
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju Haapaveden Yhteiskoulun 100-vuotisjuhlassa: Erot lukioiden välillä ovat aivan mitättömiä ja Haapaveden ja Ressun lukiot ovat yhtä hyviä

Katariina Anttila
La 12.10.2019 klo 17:33 | päivitetty la 17:52

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Haapaveden yhteiskoulun 100-vuotisjuhlassa puhunutta Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjua pännii jokakeväiset lukiovertailut, joissa Ressun ja Etelä-Tapiolan lukioiden kaltaiset opinahjot julistetaan vuodesta toiseen maan parhaiksi.

Toimiessaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana Kangasharju olikin toteuttamassa tutkimusta, jossa lukiovertailuun kerättiin aineistoksi myös tietoa opiskelijoitten lähtötasosta ja vertailtiin koulujen aikaansaamaa oppimista.

– Erot koulujen välillä olivat aivan mitättömiä. Parhaat koulut olivat aivan tavallisia lukioita. Haapaveden lukio on yhtä hyvä kuin Ressu, Kangasharju julisti.

Kangasharju on kirjoittanut Haapaveden lukiosta ylioppilaaksi vuonna 1988. Hän muisti puheessaan nimeltä mainiten useita opettajia kouluvuosiltaan. Englanninopettaja Aila Jaakonahoa hän kiitti erityisesti siitä, miten tämän osasi palkita työntekoa ja motivaatiota, kun rallienglantia sönkännyt Aki oivalsi viimeinkin viimeisenä kouluvuonna lukemisen tärkeyden.

Juhlapuheen pitänyt Aki Kangasharju istui yläkoulun rehtorin, myös koulun entisen oppilaan, Tuomo Järvenpään sekä sivistyslautakunnan puheenjohtaja Heikki Pitkälän välissä.
Katariina Anttila

Aki Kangasharju kehui kaiken kaikkiaan suomalaista peruskoulua, lukiota ja ammatillista koulutusta.

– Pullonkaula koulutusjärjestelmässä on siinä, mitä sitten tapahtuu kun paperit on saatu mutta digitalisaatio muuttaakin työtä ja toimialarakennetta.

Kangasharjun mielestä paras tapa valmistautua työelämän väistämättömiin tuleviin muutoksiin on hankkia yleissivistystä ja vuorovaikutustaitoja.

– Tiedon merkitys vähenee, ymmärtämistaitojen merkitys kasvaa. Ymmärrystä ei saa Internetistä. Yleissivistys antaa kykyä ymmärtää syy-seuraussuhteita, ja sitä lukiot tekevät.

Kangasharju kiitteli sitä, että Haapavedellä on osattu sata vuotta sitten nähdä koulut olennaisena osana kunnan kehittämistä. Ei ole sorruttu ajattelemaan, että lukio vain ruokkii poismuuttoa, vaan on ymmärretty mikä arvo perheille on sillä, että lapsilla on vaihtoehtoja.

Aki Kangasharjun mielestä Haapaveden kaltaisten kuntien kannattaa toivoa, että sote toteutuisi, menevätpä sote-palvelut sitten maakunnalle tai valtiolle.

– Se mikä kunnille jää, on kunnan kehittämisen kannalta tärkeämpää. Kunta voi fokusoida koulutukseen, nuoriin, lapsiin, oppimiseen. Koulut ovat kunnan kehittämisen kannalta olennaisia.

Haapavesi oli sata vuotta sitten Pohjois-Suomen ensimmäinen maalaispitäjä, jossa toimi oma lukio. Koska pienellä paikkakunnalla ei ollut mahdollisuutta perustaa tyttö- ja poikalyseota, Haapavedellä toimi edistyksellisesti yhteiskoulu.

Sivistysjohtaja, rehtori Erkki Seitajärvi muistutti, että Haapavesi oli ollut kouluasioissa jo aiemminkin edistyksellinen. Siinä vaiheessa kun yhteiskoulua käynnistyi paikkakunnalla toimi vuonna 1870 perustettu Pyhäjokialueen ensimmäinen kansakoulu, emäntäkoulu ja Opisto.

Juhlan laadukkaaseen musiikkiohjelmaan kuului mm. haapavetistä kansanmusiikkia, musikaalisävelmiä, Sibeliusta sekä koulun entisen oppilaan Janne Jääskelän sävellys Elegia.
Katariina Anttila

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »