keskiviikko 8.7.2020 | 02:43
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Pitsimestari Perhosta – Marjatta Hietaniemi toi upean näyttelyn synnyinpitäjäänsä.

Tiina Ruotsala
Pe 18.10.2019 klo 17:00 | päivitetty ma 09:01

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Perho on Marjatta Hietaniemelle rakas synnyinpitäjä. Suomea ristiin rastiin kolunneelle Hietaniemelle keskipohjalaiskunta on se paikka, jonne hän halusi tuoda 70-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi upean pitsinäyttelyn.

Ranskalainen budoaari -näyttely esittelee Hietaniemen aikanaan lainarahalla hankkiman sveitsiläisen pitsikokoelman aarteita sekä tyyliin sopivia huonekaluja ja kodin tekstiilejä. Hän hurahti kymmenisen vuotta sitten pitseihin ja on nykyään yksi maamme merkittävistä alan asiantuntijoista. Pitsejä on varastolaatikoissa kaikkialla naisen kodissa sekä kolmessa vuokratussa varastokomerossa. Niitä ei ole juurikaan esillä, sillä taiteen kerääjäksi tunnustautuva Hietaniemi ennätti peittää kotinsa seinäpinnat tauluilla ennen pitsihurahdusta. Vain muutama pitsi on pois varastolaatikoista, niistä kahdet pöytäliinoina keittiössä ja olohuoneessa.

– Unelmani olisi oma puutalo, jonka toisessa päässä olisi esillä pysyvä pitsinäyttely ja toisessa päässä asuisin itse, hän haaveilee.

– Mutta olen sen ikäinen, että tarvitsisin sinne oman talonmiehen, hän naurahtaa.

Vaikka näyttelyssä on esillä sveitsiläinen kokoelma, valtaosa pitseistä on ranskalaisia. Siitäpä nimi näyttelylle.

– Budoaari on naisen oma tila. Ranskassa se saattoi käsittää jopa huoneistoja.

Minimissään budoaari on peilipöytä. Sellaisen Marjattakin sai tyttösenä, kun perheelle valmistui uusi talo vuonna 1965. Hän teki pöydän ääressä läksyt ja kirjoitti päiväkirjaa sekä vietti aikaa turhuuden markkinoilla.

Pitsinäyttely on kovin naisellinen, mutta Hietaniemi muistuttaa, että taitavia pitsintekijöitä on ollut miehissäkin. Kun pitsi eli valtakautta, jopa miesten saappaat kuorrutettiin pitsein. Valtaosa suomalaisista tietää myös, että esimerkiksi Raumalla taitavat pitsinnyplääjät olivat merimiehiä.

Ranskalainen budoaari.
Tiina Ruotsala

Yksi näyttelyn vanhimmista pitseistä on 1500-luvulta. Hietaniemi arvelee sen olevan ehkä lapsen asun hihansuusta. Pitsitietäjä nostaa pitsin käsivarrelleen ja sen seuraksi sata vuotta nuoremman taidonnäytteen. Kuinka se on kestänyt aikaa? Ja kuinka se on noin valkoinen!

– Hyvin ne ovat säilyneet, ja tämän minä hullu keitin valkoiseksi kun se oli liasta melkein musta. Pellava kestää sen kyllä.

Kun katselemme lapsen asusteen pitsiä, huomio kiinnittyy näyttelytilan matolla syntisen näköisiin avokkaisiin, jotka ovat saaneet pinnan mustasta pitsistä.

– Nuo ovat 60-luvulta.

Onko pitsi hyveellistä vai paheellista? Hietaniemi empii, eikä tartu toimittajan vihjailevaan kysymykseen.

– 1600-luvulla Ranskan taloudesta yksi kolmasosa tuli pitsistä. Kun vallankumous syttyi, moni tekijä menetti päänsä giljotiinissa, koska pitsiä pidettiin turhana yläluokan koristeena. Joten kai se jollain tapaa on ollut paheellistakin.

Marjatta Hietaniemi hypistelee mallinuken päälle puettua Princess lace-huntua ja laukkua. Tällaiset konetyllille aplikoidut puoliaidot pitsit olivat muodissa viime vuosisadan vaihteessa.
Tiina Ruotsala

Pitsimestari vietti syntymäpäiviään 29. syyskuuta, mutta näyttely avataan vasta lauantaina.

– Koulun remontti siirsi avajaisajankohtaa, koska näyttelytilaa käytettiin opetustilana, huomauttaa Hietaniemeä näyttelyn pystytyksessä avustava pikkuserkku Lahja Varila.

Hietaniemi on tuonut tilaan myös tyyliin sopivia huonekaluja ja tekstiilejä.

Filosofian maisteri Marjatta Hietaniemi on Jyväskylän yliopiston lisäksi opiskellut myös Milanossa. Toimittajana, tiedottajana, kuraattorina ja myös opettajana työskennellyt Hietaniemi voisi olla myös kokemusasiantuntija pätkätyöläisille, sillä hän ei ole koskaan elämässään ollut vakituisessa työssä, ja muuttanutkin hän on omien laskelmiensa mukaan 35 kertaa. Rohkea nainen kuittaa olleensa aina varma siitä, että elämä kantaa ja asiat lutviutuvat, vaikka tilillä olisi 13 penniä ja seuraavaan palkkapäivään kaksi viikkoa. Koettu on.

FAKTA

Budoaari

pieni huone tai salonki, jossa nainen viimeistelee pukeutumistaan tai ottaa vastaan lähimpiä ystäviään

ajoitettu ranskassa vuoteen 1740

nykyvastine on lähinnä pukeutumishuone

sijaitsee tavallisesti talon rouvan tai pariskunnan makuuhuoneen vieressä

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »