Paikallisuutiset

Suur-Pohjanmaalle täystyrmäys – Pieni Keski-Pohjanmaa edelläkävijä sote-asioissa, Pohjanmaan maakuntajohtaja Suomelakin sen tunnustaa: Keski-Pohjanmaalla on tekemisen paloa

Maakuntaliittojen johtajat eivät kannata Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhdistämistä.

Pohjanmaan maakuntajohtajat tyrmäävät yksissä tuumin ajatuksen maakuntiensa yhdistämisestä. Johtajien mukaan hartiat kyllä levenisivät, mutta samalla menetettäisiin paikallinen tahto ja ketteryys.

Vähän aikaa sitten ministeriJaakko Numminen ja entinen alivaltiosihteeriJuhani Kivelä ilmaisivat pohjalaisissa sanomalehdissä ideanPohjanmaan maakuntien paluusta yhteen.

Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajaJyrki Kaiponen toteaa, että muutama vuosi sitten uudistamassaan strategiassa Keski-Pohjanmaan liitto piti itsenäisyyttä parhaana tapana edistää maakunnan hyvinvointia.

– Tämä ei tietenkään sulje pois yhteistyötä niin etelään kuin pohjoiseen. Sitä on tehty ja tullaan tekemään.

Nykyinen maakuntajako on toiminut hyvin ja tuottanut hyvää tulosta. Siksi fuusiolle ei ole perusteita Kaj Suomela Maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto

Peruspelkona Keski-Pohjanmaalla on, että iso ja laaja maakuntavaltuusto veisi päätöksentekoa väistämättä kauemmas ja olisi itse asiassa vastavirtaan eurooppalaisen maakuntahallinnon periaatteiden kanssa. Yksi periaate on se, että maakunta lähtee kuntalaisista ja kunnista kun taas valtio johtaa pikemmin ylhäältä alaspäin. Suuri Pohjanmaan maakunta uhkaisi Kaiposen mukaan myös Keski-Pohjanmaan koulutuspalveluja ja siten elinkeinoelämän kehittymistä.

Iso maakunta ei lämmitä myöskään Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

– Nykyinen maakuntajako on toiminut hyvin ja tuottanut hyvää tulosta. Siksi fuusiolle ei ole perusteita, Pohjanmaan liiton maakuntajohtajaKaj Suomela kertoo.

– Ei tätä asiaa ole hallinnossa pohdittu. Näitä yhdistämisasioita tulee aika ajoin ilmoille, vs. maakuntajohtajaAntti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitosta kertoo.

Suomalainen maakuntahallinto reivattiin uusiksi Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995. Perustettiin maakuntien liitot, jotka perivät lakkautettujen seutukaavaliittojen ja maakuntaliittojen tehtävät.

Pohjanmaalla reformi oli suuri, sillä tuona vuonna 1995 Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan tiet erosivat. Sekä seutukaavoituksessa että maakuntien edunvalvonnassa Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa olivat olleet pitkään samassa leirissä.

Keski-Pohjanmaa oli jo 30-luvulla järjestäytynyt omaksi pieneksi maakunnakseen. Vielä 60-luvulla Keski-Pohjanmaan maakuntaliittoon kuuluivat nykyisen maakunnan lisäksi myös Kalajoki, Rautio, Alavieska, Ylivieska ja Reisjärvi. Haapajärvi ja Pyhäjärvi eivät sen sijaan olleet liiton jäseniä.

Vuonna 1970 Ylivieska ja Alavieska erosivat Keski-Pohjanmaan liitosta. Viimeistään maakuntarajojen virallistuttua vuonna 1994 Kalajokilaakson kunnat valitsivat Pohjois-Pohjanmaan liiton täysjäsenyyden. Reisjärvi, Kinnula ja Kruunupyy ovat edelleen Keski-Pohjanmaan liiton edunvalvontajäseniä.

Numminen ja Kivelä kirjoittivat näkemyksessään kolmen maakunnan yhdistämisestä näin:

"Suomi järjestäytyy uudelleen tultaessa 2020-luvulle. Läntisen Suomen osalta tämä merkitsee, että nykyiset Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat on koottava yhteen perinteelliseen historialliseen Pohjanmaahan, jonka rajoja vanha Vaasan lääni aikoinaan suunnilleen noudatti, entiset korkea-arvoiset valtion virkamiehet kirjoittivat Keskipohjanmaan mielipidesivulla perjantaina 11. lokakuuta."

Ministerin arvonimeä kantava Jaakko Numminen on eläköitynyt opetusministeriön kansliapäällikön tehtävistä. Niin ikään eläkepäiviä viettävä Juhani Kivelä toimi pitkään alivaltiosihteerinä valtiovarainministeriössä. Miehet listaavat joukon maakuntia yhdistäviä tekijöitä, mutta eivät itse asiassa pohdi, mitä lisäarvoa isommasta pohjalaismaakunnasta tulisi.

Nyt Keskipohjanmaan haastattelussa maakuntajohtajat epäilevät yhteisen ison Pohjanmaan maakunnan toimivuutta.

– Ainakaan lähihistorian upea kehitys ei tue leveämpiä hartioita. Työllisyys ja työvoima-aste ovat maan parhaita. Emme myöskään makaa poteroissa vaan kehitämme alueitamme hyvässä yhteistyössä, Kaj Suomela toteaa.

Antti Saartenojan mukaan maakunnat ovat myös pohjiltaan eri tyyppisiä ja oman näköisiään.

– Toki isompi maakunta voisi puhua syvemmällä rintaäänellä, mutta juuri muuta hyötyä en suur-Pohjanmaasta löydä, Saartenoja miettii.

Kaj Suomelan mukaan pienen maakunnan työssä on alueen kehittämisen paloa.

– Olen ollut paljon tekemisissä keskipohjalaisten kanssa ja nimen omaan sitä paloa maakunnassa riittää. Tuntuisi vähän oudolta ryhtyä tukahduttamaan intoa isolla ja laajalla organisaatiolla, Suomela toteaa.

Yksi voimien kokoamisen perusta voisi olla valtion hallinnon uudelleen organisoinnissa 2020-luvulla.

Saartenojan mukaan tällaista perustetta ei löydy. Hänen mukaansa valtion hallinto on menossa päinvastaiseen suuntaan.

– Valtion hallinnossa alueellinen painotus vähenee. Valtio pyrkii erikoistumaan ja vähentämään paikallista päätösvaltaa. Tämä on tehokasta mutta samalla paikallistuntemus vähenee.

Vanhaan Vaasan lääniin ei valtiokaan Saartenojan mukaan halua palata.

– Valtio perusti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ely-keskukset vanhan Vaasan läänin tilalle eikä mikään näytä siltä, että valtion resurssia koottaisiin vanhalle läänipohjalle, Antti Saartenoja kertoo.

Lue myös muuta aiheeseen liittyvät mielipidekirjoitukset:

Antti Hietaniemi ottaa kirjoituksessaan kantaa aluekehitykseen: "Pohjanmaata yhtenäisenä maakuntana ei ole"

Ex-toholampilainen kirjailija lukijan mielipiteenä: Yhtenäiskulttuuria ja -kieltä ei ole entisen Vaasan lääninkään alueella

Anders Norrback: "Sen jälkeen, kun Vaasan lääni ja seutukaavaliitto lakkautettiin ja nykyiset maakunnat tulivat tilalle, on halu yhteistyöhön hiipunut."