Urheilu

Teerijärveläinen Jarl-Erik ”Lalle” Broberg on kymmenien arvokisojen selostaja – Pitkällä uralla mieleen on jäänyt erityisesti hiihtäjälegenda Mika Myllylän saavutukset

Kokkolan seudun opiston juhlasalista löytyy keskiviikkoaamuisin kahdeksalta hyväntuulinen mies, jolle urheilu ja liikunta ovat kaikissa muodoissaan rakasta. TeerijärveläinenJarl-Erik ”Lalle” Broberg on juuri lopettanut miesten aamujumpan.

– Toistakymmentä vuotta ryhmä on kokoontunut aina aamuseitsemältä. Monella työpäivän jälkeen riittää menoja, mutta harvan allakassa on aamuseitsemältä merkintää.

Varhainen aamujumppa herättää mukavasti päivään ja venyttely pitää kropan vetreänä.
Varhainen aamujumppa herättää mukavasti päivään ja venyttely pitää kropan vetreänä. Kuva: Clas-Olav Slotte

Idean aamujumppaan Broberg sai aikanaan Helsingistä, jossa vastaava on toiminut jo vuosikymmeniä. Kokkolan ryhmä on opiston ruotsinkielisen osaston kurssi, mutta toimii kahdella kielellä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Periaatteemme on, että ei rehkimistä eikä suorittamista, mutta paljon naurua.

Vaikka Lalle Broberg tunnetaan paremmin ansioistaan radio- ja tv-toimittajana ja urheiluselostajana, ei jumpparyhmän vetäminen kaukaa haettua ole. Mies mietti nuorena liikunnanopettajan uraa.

– Ajattelin kuitenkin, että mukavampi on pitää liikunta harrastuksena.

Hämeenlinnassa syntynyt, mutta lapsuutensa ja nuoruutensa Porvoossa viettänyt Broberg opiskeli kaupallista alaa. Ensin hän kävi matkailupainotteisen kauppaopiston ja myöhemmin opiskeli Hankenilla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ensimmäinen työpaikkakin oli kaupallisella alalla; Terinitillä Teerijärvellä viennin parissa.

– Sehän liippasi läheltä urheilua. Terinit oli ensimmäinen yritys maailmassa, joka teki ns. tyköistuvia hiihtoasuja.

Sarajevossa 1984 Broberg haisteli isojen kisojen ilmapiiriä tavarantoimittajana. – Terinitin asuja oli niin suomalaisilla kuin muutamien muiden maiden maajoukkueilla.

Ensimmäisissä olympialaisissaan, Sarajevossa 1984, Lalle Broberg oli Terinitin edustajana.
Ensimmäisissä olympialaisissaan, Sarajevossa 1984, Lalle Broberg oli Terinitin edustajana. Kuva: Clas-Olav Slotte

Ura radio- ja tv-toimittajana alkoi 1980-luvun loppuvuosina. Lalle Broberg oli vielä töissä Terinitillä, kun hän tutustui Kokkolan kisojen tiimoilta Christer Bonniin, ruotsinkielisen YLE:n urheilutoimittajaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Cricke kysyi minulta, voisinko tehdä juttuja radiolle – freelancereistä oli pulaa. Silloin en voinut lupautua, mutta jäätyäni Terinitiltä pois, soitin hänelle, että nyt voin harkita. Jo seuraavana viikonloppuna tein Pihtiputaalla pidetyistä nuorten SM-kisoista jutun radioon. Ei se varmaan häävi suoritus ollut, mutta potkujakaan en saanut, Broberg nauraa.

Television puolelle hän teki ensimmäisen juttunsa seuraavana vuonna.

– Luulin, että minun piti olla vain kuskina toimittaja Leif Lampeniukselle lentokentältä Pietarsaareen Jaron peliin.

Ajomatkan aikana selvisi, että kuskilta odotettiin myös toimituksellista panosta. – Siitä se lähti.

Sittemmin Broberg on tehnyt töitä niin radiolle, televisiolle kuin lehdillekin sekä kotimaassa että maailmalla. Säännöllisesti hän on selostanut Pohjoismaissa – muun muassa Tukholman maratonilla vuosia ja Ruotsi-ottelussa toistakymmentä kertaa lahden molemmin puolin.

– Myös Ruotsin ja Norjan televisiolle olen jonkin verran tehnyt. Esimerkiksi Ruotsin tv:lle selostin jääpallon MM-kilpailut Kazakstanista.

Broberg on käynyt kymmenet olympialaiset sekä MM- ja EM-kisoja ”aika” paljon. Joskus keikat ovat poikineet uusia kuten Kontiolahden ampumahiihdon MM-kilpailut, joiden ansiosta hän pääsi kuuluttamaan Koreaan paralympialaisten esikisoja.

Kansainväliset tehtävät edellyttävät kielitaitoa. Broberg sanoo puhuvansa jokseenkin sujuvasti kahden kotimaisen lisäksi englantia, saksaa ja ranskaa.

– Jotain pientä osaan italiaksi, espanjaksi ja venäjäksi. Esimerkiksi massatapahtumissa on tärkeä pystyä toivottamaan tervetulleeksi eri maista tulevat kilpailijat heidän omalla kielellään.

Lajikirjokin on valtava. – Nyrkkeilyä, judoa, taekwondoa, painia, hiihtolajeja, yleisurheilua, ei lajilla oikeastaan väliä, vaikka yleisurheilu onkin minulle rakkain laji, Broberg kertoo.

Laji kuin laji, niin selostukseen täytyy valmistautua. Liikaa numeroita tai aiempia saavutuksia ei kuitenkaan pidä selostukseen ympätä.

– Ei ihmiset jaksa sulattaa kerralla liikaa. Mutta lajin säännöt pitää pääpiirteissään olla hallussa sekä tietysti urheilijoista ja sen hetkisestä tasosta oleelliset asiat.

Huippu-urheilu on Lalle Brobergillä lähellä sydäntä. Hän kuitenkin toteaa, ettei huippu-urheilu enää ole sitä mitä se parhaimmillaan oli. Hänen luottamustaan ovat murentaneet muun muassa lahjusjutut ja kiellettyjen aineiden ympärillä käyneet kohut.

– Jälkimmäisestä hyvänä esimerkkinä Sydneyn olympialaisten naisten satanen. Voiton vei Marion Jones, joka myöhemmin menetti dopingin takia mitalinsa. Mutta kultaa ei annettu myöhemmän doping-epäilyn takia toiseksi juosseelle Kreikan Ekaterini Thanulle, vaan hän jakoi hopean Jamaikan Tanya Lawrencen kanssa – ajoissa tosin oli eroa kuusi sadasosaa.

Broberg seuraa huippu-urheilua silti edelleen, vaikka se ei kiehdo enää yhtä lailla kuin nuorena.

– Olympialaisetkin olivat paljon isompi juttu silloin, kun olin nuori. Mutta silloin ei ollutkaan MM-kilpailuja ja EM-kilpailuja siihen tahtiin kuin nyt.

Mitä enemmän Broberg seuraa kansainvälistä huippu-urheilua, sitä enemmän hän sanoo arvostavansa junioriurheilua.

– Ei tarvitse olla huippu nauttiakseen harjoittelusta. Eikä tarvitse olla huippu, että muut voivat nauttia suorituksesta. Esimerkiksi kolmosdivarin jalkapallo-ottelu voi olla jopa parempaa seurattavaa kuin jokin Bundesliigan ottelu.

Lalle Broberg on kokenut urallaan monia mieliin painuvia hetkiä ja seurannut monen urheilijan menestystä. Yksi on ylitse muiden: hiihtäjä Mika Myllylä.

– Olen ylpeä, että olen saanut olla läsnä joka kerta, kun Mika Myllylä sai arvokisamitalin.

Lalle Broberg on urallaan toiminut myös organisaattorina. Vuonna 2004 hän oli Vaasassa Kalevan kisojen pääsihteerinä ja myöhemmin muun muassa Eurooppa cupin pääsihteerinä.

– Ruotsinkielisten koulujen Stafettkarnevaaleilla olen ollut yleismies Jantusena monta vuotta. Tavoitteeni on saada olla mukana vielä pari vuotta. Silloin olisin ollut mukana tapahtuman jokaisella vuosikymmenellä alkaen omasta osallistumisestani 1960-luvulla.

Freelancerina toimivana voi töitä jatkaa omaan tahtiin vielä eläkkeelläkin. Broberg sanoo tekevänsä harvakseltaan kuulutus- ja juontokeikkoja edelleen. Muuten päivät kuluvat kotoisissa puuhissa ja lastenlasten kanssa.

Suvun historia kiehtoo Brobergiä. Hän toivoo voivansa sitä selvitellä nyt, kun aikaa on enemmän.

– Harmittaa, että en ymmärtänyt nuorempana kysellä – eikä oikein kiinnostanutkaan silloin – edelliseltä sukupolvelta.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä