maanantai 24.2.2020 | 11:04
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Nykymusiikkia Latviassa –  Arēna-festivaalilla esitetään vuosittain useita kansainvälisiä kantaesityksiä

Anni Saari Keskipohjanmaa
Pe 8.11.2019 klo 19:00 [päivitetty la 09:18]

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Laajennettuja soittotapoja, kantaesityksiä, videokuvaa. Riiassa järjestettävä Arēna-festivaali keskittyy kokonaan nykymusiikkiin, ja ohjelmisto on sen mukainen.

Arēnan taiteellinen johtaja Antra Dreģe kertoo, että festivaali käynnistyi vuonna 2002 aivan tyhjästä.

– Ennen Arēnaa meillä ei ollut koko Latviassa yhtään nykymusiikkitapahtumaa.

Ensimmäinen festivaali rakennettiin kokonaan Arvo Pärtin musiikin ympärille, ja säveltäjä saapui myös paikalle tapahtumaan.

Näyttävän alun jälkeen tapahtuma on kokenut monia vaiheita, ja välillä se on ollut loppumisuhan allakin. Dreģe kutsuttiin taiteelliseksi johtajaksi kuusi vuotta sitten juuri tällaisessa tilanteessa.

– Tehtävä ei ollut helppo. Meni monta vuotta koota sopiva tiimi. Minullakaan ei ollut aluksi kovin paljoa kokemusta festivaalin järjestämisestä, joten oppimista riitti, Dreģe kertoo.

Arēnassa on Dreģen aikana kokeiltu erilaisia teemoja, tiettyjä säveltäjiä tai artisteja. Tänä vuonna Hear The Future- eli Kuuntele tulevaisuutta -teeman alla kuultiin kahdeksan pienten kokoonpanojen konserttia. Klassisen musiikin lisäksi niihin sisältyi mm. jazzia ja runoutta.

Arēna linjana on esitellä nimenomaan uusinta uutta musiikkia.

– Olemme hyvin ylpeitä siitä, että meillä on joka vuosi kahdesta kymmeneen maailman kantaesitystä, Dreģe sanoo.

Tapahtumassa on paljon kansainvälisiä nimiä sekä säveltäjien että esiintyjien joukossa. Tänä vuonna esiintyjiä saapui mm. Itävallasta, Saksasta, Puolasta ja Liettuasta.

Dreģe ei taiteellisena johtajana vaikuta esitettäviin teoksiin. Hän valitsee vain esiintyjät, joiden kanssa voi kyllä keskustella teosvalinnoista.

Taiteilijat pitävät usein myös mestarikursseja. Tänä vuonna Airborne Extended koulutti osallistujia laajennettujen soittotapojen käytössä.

Nykymusiikin esitystekniikoita onkin Dreģen mukaan syytä opetella, sillä siinä eivät vanhat käytännöt toimi. Hänen oma lauluyhtyeensä Putni on erikoistunut uuteen musiikkiin.

– Siinä on huomioitava mikrotonaliteetti ja intonaatio. Äänenkäytössä ei saa olla liikaa vibratoa, Dreģe antaa esimerkkejä.

Latviassa nykymusiikin esittäjien kärkinimiä ovat Latvian radion kuoro sekä Sinfonietta Riga. Molemmat olivat aikoinaan tiiviisti mukana myös Arēnan käynnistämisessä. Sinfonietta Rigalla on yhteyksiä Keski-Pohjanmaalle, sillä Juha Kangas on johtanut orkesteria ja myös levyttänyt sen kanssa.

Nykymusiikin yleisösuhde on Dreģen mielestä vaikea kaikissa entisen Neuvostoliiton maissa. Neuvostoaikana avant-garde-musiikkia ei hyväksytty, ja monet latvialaiset säveltäjät lähtivät tuona aikana ulkomaille.

Uusromanttinen musiikki, kansanperinteestä lähtevät aiheet ja esimerkiksi kuoromusiikki kuitenkin sallittiin, ja Latviassa kehittyikin erittäin vahva kuoroperinne.

– Meidät tunnetaan laulavana kansakuntana, Dreģe toteaa.

Edelleen jokainen latvialainen lapsi oppii koulussa omaa perinnettään ja esimerkiksi kansanlauluilla on tärkeä osa.

Se ei Dreģen mukaan kuitenkaan näy nykymusiikissa, jolla ei hänen mielestään voi olla kansallista luonnetta.

– Mistä kansalliset elementit edes tulisivat, jos musiikissa ei ole melodiamateriaalia? Nykymusiikki on kansainvälistä alusta lähtien.

Menneisyyden vuoksi käytäntöjä nykymusiikin kuuntelemiseen ja harrastamiseen ei Latviassa juuri ole. Dreģen mielestä tilanne on kuitenkin menossa parempaan suuntaan.

– Nyt meillä on monia hyviä säveltäjiä, jotka ovat saaneet kilpailumenestystä ja sävellystilauksia ulkomailta.

Hän suosittelee tutustumaan esimerkiksi sellaisiin nimiin kuin Santa Ratniece, Pēteris Vasks, Mārtiņš Viļums, Gundega Šmite, Kristaps Pētersons, Jānis Petraškēvičs, Oskars Herliņš ja Andris Dzenītis.

Fakta

Arēna

Latvian pääkaupungissa Riiassa vuosittain järjestettävä nykymusiikkitapahtuma.

Perustettu vuonna 2002.

Saa noin neljäsosan rahoituksestaan Latvian valtion kulttuurirahoitusta myöntävältä säätiöltä.

Loput hankitaan yksityisiltä rahoittajilta Latviassa ja ulkomailla. Tukijoina ollut yleensä Riiassa toimivia eri maiden lähetystöjä.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »