Paikallisuutiset

Keski-Pohjanmaan keskussairaala täyttää 50 vuotta, myös sairaalan ensimmäisten vauvojen viisikymppiset lähestyvät: "Äiti on kertonut, että ennen minua sairaalassa syntyi kolme poikaa", kertoo Marjo Hietala

Keskussairaalan tärkein funktio on tukea ihmisen perusarkea, toteaa johtajaylilääkäri Pirjo Dabnell.

Vaikka Keski-Pohjanmaan keskussairaala käynnisti toimintansa vuoden 1969 marraskuussa, synnytysosasto avattiin 1.1.1970 ja naistentautien osasto ja poliklinikka saman vuoden helmikuussa.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana sairaalassa syntyi 1 077 vauvaa, joista oli 14 kaksosia ja yhdet kolmoset.

Marjo Hietala syntyi 4.1.1970 kello 12.06 ja on tietojensa mukaan ensimmäinen Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa syntynyt tyttö.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Äiti on kertonut, että ennen minua sairaalassa syntyi kolme poikaa.

Synnytysosastolla hoitoaika oli tuolloin keskimäärin kymmenen päivää. Isät eivät olleen mukana synnytyksissä, kuten ei myöskään Marjo Hietalan isä. Hietala tietää syntymästään myös sen, että kätilön sukunimi oli ollut Göös.

Hietala syntyi 19-vuotiaiden, lohtajalaisten Ritva ja Esko Hietalan esikoisena. Myöhemmin perheeseen syntyi poika vuonna 1974 ja toinen tyttö vuonna 1982.

– Muutimme Ruotsiin, kun olin 1-vuotias, ja takaisin Lohtajalle muutimme, kun olin yhdeksän vuotta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Myöhemmin Hietala opiskeli ensin ravintola-alaa Vaasassa, mutta huomasi pian, että ala ei ollut hänelle oikea. Hän hakeutui kätilöopintoihin Helsinkiin ja työskentelee nykyään kätilönä Naistenklinikalla.

Työssään hän nauttii hyvistä työkavereista ja siitä, että jokainen työpäivä on erilainen.

– Hyväkuntoisen vauvan syntyminen on aina iloinen asia, lisää 25-vuotiaan tyttären äiti.

Marjo Hietala asuu nykyään Vantalla ja työskentelee kätilönä Naistenklinikalla.
Marjo Hietala asuu nykyään Vantalla ja työskentelee kätilönä Naistenklinikalla. Kuva: Juha Sallinen

Tänä päivänä Keski-Pohjanmaan keskussairaala on osa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitea. Sairaalassa hoidetaan vuosittain noin 42 000 potilasta, ja siellä työskentelee keskimäärin 1 300 eri alojen asiantuntijaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vuoden 1969 tilanteesta sairaala-alueen rakennusten pinta-ala on yli tuplaantunut. Esimerkiksi Jukka Mäkelä tuli taloon silloin, kun ensimmäinen laajennus eli M-siipi oli juuri valmistunut vuonna 1989.

Kehitysvammaisten palvelukeskus Maria-Katariina valmistui vuonna 2005, psykiatrian talo vuonna 2007, logistiikkarakennus ja sairaalan laajennus III vuonna 2010. Päihdekeskus Portti avasi ovensa vuonna 2013, ensihoitokeskus valmistui 2016 ja viimeisin urakka, sairaalan Y-osa, valmistui kuluvan vuoden alussa.

JohtajaylilääkäriPirjo Dabnell kuvailee 50-vuotiasta Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa sopivan kokoiseksi sairaalaksi, joka tarjoaa laaja-alaisia palveluita isolla alueella. Se on lähin päivystävä sairaala noin 200 000 asukkaalle. Suomen 21:n synnytyssairaalan joukossa sairaala on seitsemänneksi suurin.

Dabnell nostaa sairaalasta esille muun muassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä toteutuvan päivystysdiagnostiikan sekä neurologisen kuntoutuksen, joka esimerkiksi aivohalvauspotilaiden osalta voidaan aloittaa nopeasti.

– Myös ensihoito on erittäin hyvää. Ambulanssit ovat melkeinpä minisairaaloita, jotka menevät potilaan kotiin. Potilasta ei enää välttämättä siirretä ambulanssilla mihinkään, vaan hän saa hoidon heti.

Keski-Pohjanmaan keskussairaala on Suomen seitsemänneksi suurin synnytyssairaala.
Keski-Pohjanmaan keskussairaala on Suomen seitsemänneksi suurin synnytyssairaala. Kuva: Jukka LehojŠrvi

Dabnell tuli ensimmäisen kerran keskussairaalaan töihin vuonna 1989 vastavalmistuneena lääkärinä. Välillä hän työskenteli Kannuksen ja Himangan terveyskeskuksissa, mutta palasi keskussairaalaan vuonna 1996 erikoistumaan naistentauteihin.

Hoidon taso on näinä vuosina kehittynyt Dabnellin mukaan huimasti, muun muassa sydän- ja aivoinfarktien hoidossa.

– Esimerkiksi sydäninfarktin saanut potilas pääsee suoraan angiografiaan (verisuonten varjoainekuvaus) ja pallolaajennukseen, kun ennen hän joutui jonottamaan ohitusleikkaukseen.

Myös diagnostiikka ja radiologiset tutkimukset ovat kehittyneet valtavasti.

– Varsinkin viimeisten kymmenen vuoden aikana moderni teknologia on tullut suureksi avuksi hoitotyöhön. Se on iso osa tätä 50 vuoden kehitystä.

Keskussairaalaan tärkein funktio on Dabnellin mielestä tukea ihmisen perusarkea. Hän vertaa sairaalaa rallimaailmasta tuttuun termiin pit stop, varikkokäynti.

– Kun ihminen tarvitsee perusarkeensa apua tai tukea, hän saa sen meiltä, ja voi sen jälkeen palata kotiinsa.

– Toivoisin myös, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille ei syntyisi vastakkainasettelua, vaan voisimme jatkossakin toimia toisiamme tukien.

Keski-Pohjanmaan keskussairaala juhlii 50-vuotista historiaansa tulevana perjantaina.

Jutussa on käytetty lähteinä arkkitehti Terhi Lehtimäen tutkimusta Terveyttä kaikille – keskussairaalat 1940-luvulta 1980-luvulle sekä Esko Lankilan toimittamaa Terveyden puolesta – Erikoisosaamista, hoitoa ja huolenpitoa 30 vuotta. Keski-Pohjanmaan keskussairaala 1969-1999.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä