Paikallisuutiset

Tansseja, bingoa ja teatteria – Ullavassa, Kälviällä ja Lohtajalla kylä- ja nuorisoseurantaloista ei luovuttaisi mistään hinnasta: "Kun muut palvelut vähenevät, talon merkitys vain kasvaa"

Kälviän Nissinkylällä on suuri keltainen talo. Se rakennettiin aikoinaan kansakouluksi, mutta koulu sulki ovensa heti satavuotisjuhliensa jälkeen vuonna 1997. Talo jäi kymmeneksi vuodeksi lähes tyhjilleen, kunnes Kälviän kunta päätti miltei viimeisenä tekonaan lahjoittaa sen Kälviän Jokikylän kyläyhdistykselle. Niin vanha kansakoulu jatkoi elämäänsä kylätalona.

– Talolla on todella iso merkitys meille. Jos sitä ei olisi, täällä ei olisi juuri minkäänlaista toimintaa, Kälviän Jokikylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marko Kivelä toteaa.

Eikä Jokikylätalo ole suinkaan ainoa talo, joka toimii oman kylänsä henkireikänä. Kokkolassa on parisenkymmentä kylä- ja seurantaloa. Jokikylätalon lisäksi esimerkiksi Ullavan Ylikylän ja Lohtajan Alaviirteen nuorisoseurantalot ovat täynnä toimintaa.

Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalo sijaitsee Rahkosen harjulla aivan Rahkosen koulun vieressä. Nuorisoseura perustettiin vuonna 1925, ja samalla seuralle rakennettiin ikioma talo.

– Talo on koulun lisäksi toinen henkireikämme. Siitä on tullut erittäin merkittävä sen jälkeen, kun kyläkauppa sulkeutui vuonna 2012 eikä siellä voinut enää kokoontua, Ullavan Ylikylän nuorisoseuran puheenjohtajaJuha Korkeakangas kertoo.

Ylikylän nuorisoseurantalo onkin harvoin tyhjillään. Siellä järjestetään bingoiltoja, karaoketansseja, kokouksia, syntymäpäiviä, kinkereitä ja eläkeläisten päiväkahvitilaisuuksia. Lisäksi Teatteri Pystymehtä harjoittelee talolla säännöllisesti, ja 4H-kerho kokoontuu siellä viikoittain.

– Kun muut palvelut vähenevät, talon merkitys kasvaa. Haluamme pitää ihmisten viihtymisestä huolta, jolloin yhteistyö täällä päässä vain tiivistyy.

Samat tavoitteet löytyvät Kälviän Jokikylätalon taustalta. Kyläyhdistyksen piiriin kuuluvien Tuomaalan, Miekkojan, Lassilan ja Nissin alueilta ei löydy enää mitään palveluita. Siksi Jokikylätalo on täynnä toimintaa.

Kälviäläiset äidit ja lapset kokoontuvat talolle maanantaisin perhekahvilan merkeissä, ja tiistai-illan bingo houkuttelee osallistujia Kokkolasta saakka. Kokkolan seudun opisto järjestää kotiseutupiirin joka toinen maanantai, Iloinen kyläteatteri käyttää taloa harjoituspaikkanaan ja itsenäisyyspäivän tienoilla koko kylä kokoontuu talolle perinteiseen puurojuhlaan.

– Lisäksi tiloja vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin joko tarjoiluilla tai ilman. Siksi talolla on paljon syntymäpäiviä, häitä ja pikkujouluja, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kivelä kertoo.

Lohtajan Alaviirteen nuorisoseurantalo ei ole aivan yhtä aktiivisessa käytössä. Sen historia on kuitenkin vaikuttava.

Alaviirteen nuorisoseura perustettiin jo vuonna 1910. Kun ensimmäinen nuorisoseurantalo paloi 1940-luvulla, tilalle rakennettiin uusi. Talo kävi kuitenkin ahtaaksi jo 60-luvun puolivälissä, joten sitä laajennettiin kunnon tanssisalilla.

– Tanssit ovat olleet aina meidän ykkösasiamme. Suomen kirkkaimpien tähtien tahdittamia tansseja järjestettiin nuorisoseurantalolla 80-luvun puoliväliin saakka, ja nyt ne jatkuvat Meripaviljongissa, jonka olemme vuokranneet kyläyhdistykselle tanssien järjestämistä varten, Alaviirteen nuorisoseuran puheenjohtajaHannu Hakkarainen kertoo.

Nykyään nuorisoseurantalolla harrastetaan painonnostoa, pelataan sählyä ja kudotaan mattoja. Samalla talo toimii myös kahden paikallisen bändin harjoituspaikkana.

– Talo on kasvattaja. Sinne mennään, kun muutakaan ei ole, ja sen piiristä kylän nuoret lähtevät maailmalle.

Vaikka nuorisoseurantalot ja kylätalot ovatkin erittäin tärkeitä, niiden ylläpitäminen ei kuitenkaan ole mitään ruusuilla tanssimista. Kustannuksia kertyy väkisinkin, ja toimintaa pyöritetään loppujen lopuksi melko pienellä porukalla.

– Meidän kyläyhdistyksessämme on puolenkymmentä aktiivia, ja talkoisiin osallistuu aina parikymmentä ihmistä. Viime kesänä rakensimme talon pihalle leikkikentän ja saimme silloin myös nuoria mukaan talkoisiin, Kälviän Jokikylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kivelä kertoo.

Ullavan Ylikylän nuorisoseurassa aktiivisten ihmisten määrä pyörii 15 hengen tietämillä. Alaviirteen nuorisoseuran johtokunnassa on kuusi ihmistä. Heidän lisäkseen toiminnassa on mukana muutama muu aktiivinen kyläläinen.

Kun talon lämmityskulut, vesimaksut, sähkölaskut, jätehuolto, nuohous ja muut kulut lasketaan yhteen, saadaan suunnilleen 10 000 euron vuosittainen potti, joka pitää kaapia kasaan jostakin.

– Tulevaisuus huolestuttaa nimenomaan käyttökustannusten takia. Saamme hiukan vuokratuloja ja valtionavustuksia remontteja varten, mutta öljyn ja sähkön maksamme aina omista pusseistamme, Alaviirteen nuorisoseuran puheenjohtaja Hakkarainen huokaa.

Ullavan Ylikylän nuorisoseura saa rahaa bingosta, tilojen vuokrauksesta ja erityisesti anniskeluoikeudella täydennetyistä tansseista. Jokikylän kyläyhdistys on puolestaan vuokrannut osan tiloistaan pidemmäksi aikaa ja perustanut neljä ihmistä työllistävän kotitalousringin.

– Talo lahjoitettiin meille sillä ehdolla, että emme kinua kunnalta avustuksia sen ylläpitoon. Eikä mikään kylätalo edes pysyisi pystyssä pelkillä avustuksilla, vaan tarvitaan jatkuvaa tulovirtaa, Jokikylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kivelä sanoo.

Yksi asia on kuitenkin selvä: Kälviän Jokikylän kyläyhdistys, Alaviirteen nuorisoseura ja Ullavan Ylikylän nuorisoseura eivät luopuisi omista taloistaan mistään hinnasta.

Jatkossa toimintaa tulee vain suunnitella entistä tarkemmin.

– Vaikeuksia on ollut joskus aiemminkin, mutta niistä on aina selvitty. Nuorisoseurantalon pitäminen on perinne, josta emme ole valmiita luopumaan, Alaviirteen nuorisoseuran puheenjohtaja Hakkarainen toteaa.