Paikallisuutiset

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan piha odottaa – Kokkolan krematoriota lähdetään rakentamaan ensi vuonna, savukaasujen suodattamisen kanssa ollaan erityisen tarkkana

Kokkola

Eräänlainen ikiliikkuja pysähtyy Kokkolassa, kun krematorion rakentaminen alkaa ensi vuonna Mariankadulla, vanhan lämpökeskuksen tiloissa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan pihalla.

Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi Kokkolan seurakuntayhtymälle ympäristöluvan keskiviikkona. Krematorion toiminnan on tarkoitus alkaa vuonna 2021.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Se tarkoittaa vuodesta 1995 kestäneen krematorioväännön loppua.

Luulen, että vastustajatkin alkoivat huomata, että krematorio on tulevaisuutta. Mielipiteet muokkautuivat, krematoriota ei enää vastustettu ideologisista syistä. Aimo Maijala

Asia on erityisen isoAimo Maijalalle, joka toimi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2007 vuoteen 2017. Sinä aikana hän näki muun muassa sen, kuinka pitkälle edenneet krematoriosuunnitelmat haudattiin tämän vuosikymmenen alussa.

– Nyt tuntuu hyvältä, vaikka Kokkolalle olisi tullut huomattavasti halvemmaksi, monet tuskat ja murheet olisivat jääneet kokematta, jos krematorio olisi tehty jo aikoja sitten, Maijala sanoo.

Uusi sivu käännettiin jo viime vuoden joulukuussa, kun Kokkolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Mariankadun krematoriosuunnitelman.Se tapahtui yksimielisesti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Valtuutetut olivat mielissään etenkin uurnahautauksen tuomista säästöistä. Lohtajan seurakunnan edustaja Mikko Herlevi piti keskussairaalan "pannuhuonetta kuin taivaanlahjana”.

Aimo Maijala näkee tuulen kääntymisen takana muutakin kuin matematiikkaa.

– Luulen, että vastustajatkin alkoivat huomata, että krematorio on tulevaisuutta. Mielipiteet muokkautuivat, krematoriota ei enää vastustettu ideologisista syistä. Enää se ei kaatunut asenteisiin. Sijainti keskussairaalan yhteydessä, hankkeen edullisuus, oli se viimeinen niitti.

Kokkolan krematoriossa on tarkoitus tuhkata vainajia pääosin Kokkolan seurakuntayhtymän ja naapuriseurakuntien alueilta. Tuhkauksia tehtäisiin arkipäivisin enintään 6–7 kappaletta, vuodessa korkeintaan noin tuhat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Polttoprosessissa vainaja viedään arkussa kaasulla tai öljyllä lämmitettyyn polttouuniin. Tarvittaessa palamista tehostetaan lisäpolttoaineella.

Krematorion sijainti keskellä kaupunkia on luonnollisesti herättänyt keskustelua.

Rakennus- ja ympäristölautakunta sai siitä huolimatta vain yhden kirjallisen mielipiteen ympäristölupahakemuksesta. Kaksi naapuruston asukasta vastusti jyrkästi krematorion tuomista Mariankadulle. Heidän mielestään krematorio kuuluisi Marian hautausmaalle.

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon mukaan krematoriosta ei kuitenkaan aiheudu terveys- tai viihtyisyyshaittaa ympäristön asukkaille, mikäli laitoksen käytön seuranta ja tekniset ratkaisut pidetään ajan tasalla.

Krematorio varustetaan suodatinjärjestelmällä, joka poistaa savukaasuista elohopeajäämät ja muut epäpuhtaudet. Palamiskaasut johdetaan piippuun, jonka korkeus on noin 30 metriä.

Tuhkauksesta syntyvä tuhka seulotaan ja metalliosat erotellaan tuhkasta. Tuhka haudataan pääosin hautausmaalle tai muuhun lain sallimaan paikkaan.

Onko keskussairaalan piha paikkana tarpeeksi arvokas krematoriolle? Sekin on puhuttanut.

Vajaa vuosi sitten kirkkovaltuutettuPirjo Urpilainen kertoi saaneensa ihmisiltä paljon kyselyitä, kun alustavat suunnitelmat krematorion tuomisesta lämpökeskukseenvuosivat julkisuuteen.

Urpilainen toivoi jo silloin valmisteluun avoimuutta.

– Ihmiset ajattelivat paikasta, että voi hyvän tähden, mutta se johtui heikosta tiedottamisesta. Minun mielestäni sairaalan ympäristössä voi polttaa, kunhan se tehdään arvokkaasti. Se on luontevaa, sillä elämä alkaa ja loppuu siellä. Luotan siihen, että nykymaailmassa arvokas ympäristö saadaan rakennettua, kulkuväylineen ja istutuksineen.

Urpilainen on toiminut kirkkovaltuutettuna yli kolmekymmentä vuotta. Maijalan tavoin hän on nähnyt krematoriohankkeen koko monipolvisen kaaren.

– Luulen, että nyt krematoriolle ei ollut enää vaihtoehtoja. Niidenkin, jotka ovat vastustaneet hanketta, on täytynyt todeta, että hautausmailta loppuu tila kesken. Samalla asenneilmapiiri on muuttunut, Urpilainen sanoo.

Tuhka jäähdytetään

Kokkolan krematoriosta tuleva arkun ja vainajan tuhka jäähdytetään. Sen jälkeen tuhka hienonnetaan myllyssä ja seulotaan.

Tuhka luovutetaan yleensä hautaustoimistolle tai joskus myös suoraan vainajan omaisille.

Krematorion päästöt ilmaan ovat pääosin hiilidioksidia, vesihöyryä ja pieniä määriä typen oksideja.

Ilmapäästöjä rajoitetaan jälkipolttimilla, jotka polttavat palokaasuista hiilimonoksidin, palamattomat hiilivety-yhdisteet ja dioksiinit.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä