Paikallisuutiset
Suomen sähkönsiirron kantaverkolle jätti-investointi – Entiselle Imatran linjalle ja nykyiselle Metsälinjalle raju muutos: katso mitä tämä tarkoittaa verkkokunnissa Reisjärvellä ja Haapajärvellä
HAAPAJÄRVI
Valtatie 27:ää Haapajärvellä ajavat pääsevät näkemään suuren rakennustyömaan mallia lähikuukausien ja lähivuoden aikana. Valtion kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy kaataa niin sanotun Imatran linjan vanhemman voimalinjan ja rakentaa sen tilalle uuden ja isomman loppuvuoteen ja syksyyn 2022 ulottuvalla aikavälillä.
Yhteensä 303 kilometriä pitkä suururakka Petäjävedeltä Keski-Suomesta Muhokselle on jo alkanut ja se valmistuu aikataulun mukaan vuoden 2022 syksyllä. Noin 90 miljoonaa euroa maksava ja noin 900 henkilöä työllistävä rakennustyö on jaettu kuuteen urakkaan, joista Destia rakentaa kaksi eli voimalinjan osuuden välillä Saarijärvi–Haapavesi. Matkaa tällä välillä on 135 kilometriä.
.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }
– Purettavan linjan johtimet tällä välillä lasketaan alas helmikuun loppuun mennessä. Samalla suuria pylväitä aletaan kaataa uusien tieltä. Samalla tehdään uusille pylväille perustuksia ja pylväitä aletaan pystyttää ensi vuoden kesällä. Esimerkiksi Haapajärvellä uusia pylväitä alkaa ilmaantua maisemaan ensi vuoden loppupuolella. Etenemme pikku hiljaa etelästä pohjoiseen, projektipäällikkö Maria Puhtila Destialta kertoo.
Voimalatyömaalta TiitonrannaltaHaapajärveltä tavoitettu työmaapäällikköRisto Nilosaari Destialta kertoo, että kantaverkon rakentamisessa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Vaikka nyt Metsälinjalla purettavissa johtimissa ei ole jännitettä, niihin suhtaudutaan samanlaisella vakavuudella kuin jännitteellä varustettuun johtimeen. Tämän vuoksi johtimet maadoitetaan huolellisesti, jotta työ voi edetä turvallisesti. Työmaalla noudatetaan huolellisesti myös kaikkia muita turvamääräyksiä.
Nilosaaren mukaan Metsälinjalla asennetaan parhaillaan johtimia pyörille, joiden avulla ne vedetään myöhemmin alas maahan. Aikanaan pois kerätyt johtimet ja isot pylväät kuljetetaan välittömästi pois sulattoon ja uusiovalmistukseen. Näin syntynyt materiaali voidaan käyttää myöhemmin teollisuuden raaka-aineena.
– Kun uusia pylväitä aletaan asentaa paikoilleen, on monta työvaihetta samaan aikaan käynnissä. Nyt vielä työmaa ei ole yhtä näyttävä ja vilkas, Nilosaari toteaa.
Haapajärvellä ja Reisjärvellä suuret voimalinjat ovat aikoja sitten saaneet nimekseen "Imatran linja". Nimensä linja sai takavuosien isosta valtion sähköyhtiöstä. Viisikymmentäluvulla rakennettu linja oli aikoinaan maan ensimmäinen sähköverkoston päävaltimo, joka kuljetti virtaa pohjoisesta etelään. Voimalinjalla on tarunhohtoinen maine ja sen kerrotaan kääntävän jopa ukkospilviä.
Fingrid on nimennyt linjan jo aikoja sitten Metsälinjaksi. Se on yksi neljästä suuresta valtakunnallisesta voimalinjasta Pohjois-Suomesta etelään. Jokainen "valtimo" pumppaa sähköä suurin piirtein yhtä paljon ja samalla suurjännitteellä.
– Metsälinjaa voimistetaan lähinnä tuulivoiman lisääntyvän rakentamisen vuoksi. Linjan kapasiteetti on riittänyt, mutta nyt varmistetaan linjan toimintakyky tulevaisuudessakin. Paitsi lisää tuulisähköä, Metsälinjassa kulkee myös Ruotsista tulevaa tuontisähköä eteläiseen Suomeen, projektipäällikköHannu Kuikka Fingridiltä kertoo.
Fingridin kantaverkon muut sähkönsiirron pääväylät ovat Rannikkolinja länsirannikolla, Jokilinja rannikon ja Metsälinjan välissä sekä Järvilinja Järvi-Suomessa.
Nykyään muun muassa Haapajärven Kortejärven ja Siiponkosken peltojen yli kulkee rinnan kaksi voimalinjaa, molempien jännite on 220 kilovolttia. Läntisen jännite säilyy, mutta uuden linjan jännite nousee 400 kV:iin. Jännitteen nousun vuoksi tulevat pylväät ovat 5-10 metriä nykyistä kookkaampia ja niihin ripustetaan yhteensä yksitoista johdinta. Jännitteen nousun vuoksi johtimet sijoitetaan nykyistä kauemmas toisistaan ja maasta.
– Perustuksesta pylvään vaakatasoon kertyy matkaa noin 30 metriä, Kuikka kertoo.
Kokonaan uutta linjaa rakennetaan Haapajärveltä Muhokselle sijoittuvalle välille. Kuikan mukaan uusi 400 kilovoltin linja kääntyy Haapajärven Lehtokankaalla kohti pohjoista ja se kulkee koko matkan rinta rinnan nykyisen voimalinjan kanssa. Lehtokankaan risteämästä itään Vaalaan lähtevä linja muutetaan ison remontin yhteydessä teholtaan 110 kilovoltin linjaksi eli sen jännite hieman laskee.
Kuikan mukaan kaikki neljä Suomea pohjoisesta etelään halkovaa, kantaverkkoon kuuluvaa voimalinjaa – Rannikkolinja, Jokilinja, Metsälinja ja Järvilinja – ovat kukin voimansiirron näkökulmasta yhtä arvokkaita ja niissä virtaa sähköä suurin piirtein yhtä paljon.
Hannu Kuikan mukaan Metsälinjan suurprojekti toteutetaan yhtä aikaa koko linjan pituudelta. Jaksottamisen ansiosta työt etenevät niin ripeästi kuin tämän mittakaavan työ vain voi.
– Urakoitsijat tietävät tämän paremmin, mutta iso hanke etenee kahden kilometrin pätkissä.
Destian lisäksi Metsälinjaa urakoivat Elecnor Espanjasta sekä Eltel Networks Oy ja Empower Suomesta. Espanjalaiset urakoivat Petäjäveden ja Saarijärven välin, Eltel tekee Haapaveden ja Siikalatvan välin ja Empower hoitaa loput linjatöistä Siikalatvalta Muhokselle.
Verkon rakentamisen lisäksi Metsälinjan vahvistaminen sisältää sähköasemien peruskorjausta ja laajentamista Muhoksella ja Petäjävedellä sekä ainakin yhden uuden sähköaseman rakentamisen Kivijärvelle.
Uudet isommat pylväät tulevat Kuikan mukaan nykyistä harvempaan. Niitä varten tehdään uudet betoniperustukset ja vanhat puretaan pois. Perustuksia tehdään jo monin paikoin eri osissa linjaa.
Metsälinja uudistuu
Kulkee kansan suussa yhä Imatran linjana.
Yksi neljästä valtion kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy:n voimalinjasta, joka kulkee pohjoisesta etelään.
Vanha linja pois, uusi tilalle.
Rakennusprojekti alkanut, valmis syksyllä 2022.
Maksaa noin 90 miljoonaa euroa.
Remontin jälkeen jännite kasvaa.
Palvelee sähkön siirtoa pohjoisesta etelään.