Paikallisuutiset

Tänään tasan 80 vuotta sitten alkaneen talvisodan tausta on tutkimuksessa kammattu läpikotaisin – Kokkolalainen Antti Hietalahti löysi sieltä nikkelin mentävän ammottavan aukon

Ei voinut kannuslainen Yrjö Lehojärvi, 37, aavistaa marraskuun viimeisenä 80 vuotta sitten minne sodan tuulet hänet puhaltaisivat.

Raate, Suomussalmi, Pitkäranta...

Paikannimet sotilaspassiin on kirjoitettu huolellisesti. Kaikki ovat osa talvisodan historiaa. Niin on Yrjö Lehojärvikin. Hän menetti Pitkärannassa paleltuneina varpaitaan, mutta oli kuitenkin onnekas. Noin 26 000 suomalaista ei ollut.

– He olivat autuaan tietämättömiä. Luulivat aidosti, että Neuvostoliitto on valloittamassa Suomea.

Rytin politiikan ydin oli, että Suomi ei voi mennä vapaaehtoisesti Saksan yhteyteen. Antti Hietalahti

Tietämättömiä mistä? Esimerkiksi siitä, mitä kokkolalainen jo eläköitynyt toimittajaAntti Hietalahti kirjoitti kolme vuotta sitten syksyllä julkaistuun tutkimukseensa Talvisodan salainen strategia - nikkelillä Saksan rinnalle (Otava 2016).

Vain kukkivat kummut nuo kalmistoiden lie kaikki mi’ jäljellä on. Siell’ lepää nyt sankarit Suomussalmen, Summan, Raatteen ja Kollaanjoen.

Ei Yrjö Lehojärvi voinut mitenkään tietää, mitä Risto Ryti, Eljas Erkko ja kumppanit olivat suunnitelleet talvisodan aattona.

Moskovan rauhanneuvotteluja vetäneellä myöhemmällä presidentillä J. K. Paasikivellä kyllä oli oma käsityksenä, joka ainakin yleistasolla on linjassa Hietalahden tutkimustuloksen kanssa. ”Erkon sota”, oli paasikivimäinen kärttyinen pelkistys talven 1939–40 tapahtumista.

Taipumattomasta linjastaan syksyllä 1939 tunnetuksi tulleen ulkoministeri Eljas Erkon piikkiin pelkästään ei Hietalahti talvisotaa pane. Mukana oli muitakin. Erityisesti ”ylivoimaisesti vaikutusvaltaisin suomalainen poliitikko” Risto Ryti.

He olivat tehneet valintansa. Ilman nikkeliä Adolf Hitler saisi unohtaa haaveensa natsien johtamasta uudesta Euroopasta. Suomella oli siis hihassaan nikkelinen ässä.

– Nikkeli on teräksen valmistuksessa välttämätön seosmetalli. Mitään laadukasta sotatarviketeollisuutta ei ole olemassa ilman riittävä nikkelihuoltoa, Hietalahti painottaa.

Saksa tarvitsi kipeästi Petsamon nikkeliä. Oli himoinnut sitä vuosisadan alusta lähtien. Suomi taas tämän hyvin tiesi. Ainoa ongelma oli englantilainen Mond-yhtiö, jolla oli toimilupa louhia nikkeliä Jäämeren rannalta.

Toimiluvassa oli kuitenkin ns. sotatilapykälä. Suomen joutuessa sodan osapuoleksi se saattaisi mitätöidä Mondin toimiluvan ja ryhtyä toimittamaan nikkeliä Saksalle.

Tästä käsitykseksi mukaan seurasi, että Suomen johtavat poliitikot ajoivat maan sotaan?

– Kyllä! Se oli tietoinen ratkaisu. Talvisodasta ei vain tullut luultua pientä episodia ja selkkausta. Se jatkui ja jatkui. Osittain kyse oli siitä, että Saksalla ei ollut mahdollisuutta puuttua siihen, Hietalahti vahvistaa.

Saksaa sitoi talvisodan kuukausina edellisessä elokuussa solmittu hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton kanssa. Kuten hyvin on tunnettua, tuon sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi oli määritelty kuuluvaksi Stalinin imperiumin etupiiriin.

Vakiintunut ja voi sanoa jatkuvasti vahvistunut tulkinta talvisodasta on, että se oli pelkästään pienen viattoman Suomen taistelu ylivoimaista hyökkääjää vastaan.

– Satutarinaa!, Hietalahti tuhahtaa.

Yrjö Lehojärvelle ja muille Raatteen, Suomussalmen ja Pitkärannan veteraaneille sota oli valloittajan torjumista ja isänmaan puolustamista. Diplomaattien salaisesta strategiasta he eivät tienneet mitään. Sitähän Hietalahti ei kiistäkään.

Kiistää sen sijaan sen, että Neuvostoliitto olisi voinut nielaista Suomen Saksan katsellessa päältä.

– Minulle voi lähettää vastauksia kysymykseen, kuinka Hitler olisi voinut toteuttaa unelmansa ilman nikkeliä? Saksan omavaraisuus siitä oli viiden prosentin luokkaa. Petsamon lisäksi muut Neuvostoliiton ulkopuolella tunnetut esiintymät (Kanada, Ranskan Uusi Kaledonia) olivat Saksan ulottumattomissa.

Heti perään tulee vinkki.

– Ei kannata yöuniaan uhrata vastauksen miettimiselle. Vastausta ei nimittäin ole. On täysin järjetön ajatus, että Hitler olisi antanut Neuvostoliitolle vapaat kädet Suomen valloittamiseen.

Talvisodan rauhaa alueluovutuksineen aikalaiset pitivät käsittämättömän raskaana. Maassa suruliputettiin.

Sen sijaan Petsamo nikkelikaivoksineen jäi Suomelle. Siihen on täytynyt olla joku syy. Muistetaan vielä sekin, että tuossa vaiheessa Saksa ja Neuvostoliitto olivat sopimuskumppaneita.

Vielä kerran. Miksi Paasikivi nimitti talvisotaa ”Erkon sodaksi” ja miksi Antti Hietalahti on päätynyt tutkimuksessaan siihen mihin on päätynyt?

Annetaan Hietalahden vastata:

– Rytin politiikan ydin oli, että Suomi ei voi mennä vapaaehtoisesti Saksan yhteyteen. Siihen piti saada kansainvälisesti hyväksyttävä syy.

Raatteen tiellä taistellut Yrjö Lehojärvi puolestaan teki sen, mitä sotilaat tapaavat sodissa yrittää. Pysyä hengissä.

Näkymä Raatteen tielle taisteluiden jälkeen.

Lue myös:

Antti Hietalahti pitää talvisodan syiden avaimena nikkeliä: "On järjetöntä väittää, että Saksan noin 40 vuotta kestänyt kiinnostus Petsamon nikkeliin olisi keskeytynyt kolmeksi kuukaudeksi talvisodan ajaksi"

Kokkolalaisen Antti Hietalahden syyskuussa 2016 julkaistu tutkimus nosti talvisodan suurimmaksi selittäväksi tekijäksi natsi-Saksan nikkelihimon