Paikallisuutiset

Selkäkivun iskiessä vastassa on ammattinimikkeiden viidakko – Kuka tahansa voi kutsua itseään nikamaterapeutiksi tai kansanparantajaksi: "Suomessa on paljon virallisen valvonnan ulkopuolisia hoitomuotoja, jotka eivät kestä tieteellistä päivänvaloa"

Miten naprapaatin, osteopaatin, kiropraktikon ja OMT-fysioterapeutin tarjoamat hoitomuodot eroavat toisistaan?

Käytännössä eivät juuri mitenkään. Vaikka tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin perehtyneitä koulukuntia ja ammattinimikkeitä riittää, tarjolla olevat hoidot ovat keskenään hyvin samankaltaisia.

Mutta minne sitten pitäisi mennä, jos selkään sattuu?

Tähänkään ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, mutta varminta on luottaa ammattilaiseen. Suomessa kuka tahansa voi nimittää itseään esimerkiksi diplomihierojaksi, nikamaterapeutiksi tai kansanparantajaksi, mutta taustalta löytyvä koulutus on se joka ratkaisee.

– Koulun käynyt ammattilainen osaa tehdä kliinisiä testejä ja sulkea pois esimerkiksi syövän, murtuman, välilevynpullistuman ja sydäninfarktin niin, että vahinkoa ei pääse syntymään. Kouluttamaton ihminen ei ole yhtä varmalla pohjalla, Pietarsaaressa työskentelevä osteopaattiKeijo Piippolainen toteaa.

Lähdetään siis liikkeelle ammattinimikkeistä ja niiden eroista.

Suomessa laki suojaa joitakin terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Tällaisia nimikesuojattuja ammattilaisia ovat esimerkiksi koulutetut kiropraktikot, koulutetut naprapaatit, ja koulutetut osteopaatit. Fysioterapeutit taas ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. He kaikki opiskelevat neljä vuotta ammattikorkeakoulussa.

Myös koulutettujen hierojien ammattinimike on suojattu, mutta heidän koulutuksensa on huomattavasti lyhyempi: koulutetuksi hierojaksi valmistuu vuoden ammattikouluopintojen jälkeen.

Koulutetut hierojat eivät sen sijaan tarjoa manipulaatiohoitoja, vaan hoitavat asiakasta hieronnan, mobilisaation ja venytysten avulla.

Jäsenkorjaajat taas asettuvat hoitomuotojensa osalta manipulaatiohoitoja tarjoavien ammattilaisten ja koulutettujen hierojien välimaastoon: he avaavat nikamalukkoja ja pehmytkudoksia oman hoitofilosofiansa pohjalta.

Jäsenkorjaajia ei kuitenkaan lasketa terveydenhuollon ammattilaisiksi eikä heitä näin ollen löydy myöskään Valviran Terhikki-tietokannasta. Kalevalaisen kansanparannus -säätiön puheenjohtajaPäiviö Vertasen mukaan kalevalainen jäsenkorjaus ei ole nimisuojattu, mutta sillä on EU:n tavaramerkkisuoja.

– Suomessa on kuitenkin nimen väärinkäyttäjiä, joten kalevalaisten jäsenkorjaajien ammattitaito kannattaa tarkistaa Kansanlääkintäseuran julkisesta rekisteristä. Sillä taataan potilasturvallisuus, Vertanen sanoo.

Ja suojatuista ammattinimikkeistä päästäänkin siirtymään villiin suojaamattomien nimikkeiden viidakkoon. Suomessa kuka tahansa voi kutsua itseään kansanparantajaksi, jäsenkorjaajaksi tai hierojaksi koulutuksesta ja ammattitaidosta riippumatta.

– Voit nimittää itseäsi superhierojaksi tai diplomihierojaksi ilman minkäänlaista koulutusta. Koulutetuilla hierojilla on velvollisuuksia ja vastuuta, mutta kouluttamattomilla ei ole edes potilasvahinkovakuutusta, Koulutettujen Hierojien liiton toiminnanjohtajaTimo Koskenranta kertoo.

OMT-fysioterapeutti Halonen ei ole koskaan kuullut valefysioterapeuteista, mutta muuten ala on hänen mielestään jopa liiankin kirjava.

– Suomessa on paljon virallisen valvonnan ulkopuolisia hoitomuotoja ja nimikkeitä, jotka eivät kestä tieteellistä päivänvaloa. Ja se aiheuttaa tietysti hämmennystä niissä ihmisissä, jotka etsivät vaivaansa apua.

Juttua päivitetty 4.12.2019 kello 10.20. Korjattu tieto siitä, että kalevalaisella jäsenkorjauksella on EU:n tavaramerkkisuoja.