Paikallisuutiset

Kaikki kokkolalaiset tuntevat Kokkolinnan, mutta kaupungin keskustassa on monta muutakin nimeltä kutsuttua rakennusta – Miten Slotten talo, Kopin talo tai Terassitalo ovat saaneet nimensä?

Moni talo Kokkolassa on nimetty sen rakennuttaneen ja talossa alun perin asuneen perheen tai suvun mukaan. Osa nimistä on tuttuja vain historiaan vihkiytyneille, mutta kaupungissa on myös lukuisia rakennuksia, jotka jokainen kokkolalainen tuntee nimeltä.

Vastikään kaupunkiin muuttaneiden rooliksi jää vain ihmetellä, mistä nimet ovat peräisin, sillä nykypäivänä rakennuksissa ei välttämättä ole enää mitään nimeen viittaavaa.

Talot joiden nimet ovat on vakiintuneet kielenkäyttöön yleisesti sijaitsevat usein kaupungin ydinkeskustassa. Yksi niistä on Isokadun ja Torikadun kulmassa Mannerheimin aukion rauhaa valvova sininen Slotten talo, jonka Slotten kauppiassuku rakennutti talvisodan vuosina 1939–40.

Nelikerroksisen asuin- ja liiketalon on suunnitellut Alavetelistä kotoisin ollut, myöhemmin helsinkiläistynyt rakennusmestariK.J. Ahlskog (1883–1955).

Slotten talon katukerroksessa on talon rakentamisesta lähtien pyöritetty liiketoimintaa. Esimerkiksi Slotten legendaarinen kenkäkauppa sijaitsi liikekiinteistössä useiden vuosikymmenien ajan.

Vaikka kenkäkauppaa ei enää ole, edelleen kun tehdään treffit Slotten kulmalle, merkitsee se tapaamista sinisen talon Mannerheimin aukion puoleisen nurkan ovisyvennyksessä tai sen välittömässä läheisyydessä.

Koordinaatit voisivat aivan yhtä hyvin olla toisetkin, sillä Torikatua alaspäin Suntin suuntaan mentäessä myös seuraava kivitalo on kauppaneuvos M.A. Slotten rakennuttama. Tämä Torikadun ja Rantakadun nurkkaan jo aiemmin, vuonna 1928 valmistunut rakennus oli kokkolalaisen rakennusmestariJ.G. Indolan suunnittelema.

MuseotoimenjohtajaKristina Ahmas käsittelee taloa teoksessaan Kokkolan rakennuskulttuuria (1992) vielä Postipankin talona, liikekiinteistössä vielä silloin olleen liikepankin mukaan, mutta tuolla nimellä rakennus ei jäänyt elämään kokkolalaiseen puheeseen. Sen sijaan monen muun kaupungin rakennuksen nimi vakiintui Ahmaksen kirjan julkaisun jälkeen ja mitä todennäköisimmin juuri sen takia.

Nykyisin vanhemman Slotten kerrostalon liikekiinteistöissä toimivat mm. Kiinteistömaailma ja Danske Bank. Aivan alkuaikoina rakennuksessa oli asuinhuoneistojen ja liikehuoneistojen lisäksi myös kauppahalli.

Suntin rannalle, Pitkänsillankadun varteen vuonna 1939 noussut Grandin talo on saanut kutsumanimensä kiinteistössä pitkään toimineen hotellin mukaan.

Myös Grandin talo on K.J. Ahlskogin suunnittelema, ja se edustaa ylellistä funktionalismia. Taloon rakennettiin vuonna 1942 yksi kerros lisää, jolloin se nousi saman korkuiseksi Grandin talon kylkeen rakennetun Keskipohjanmaan talon kanssa.

Keski-Pohjanmaan Kirjapainon liike- ja asuinrakennuksen on niin ikään suunnitellut K.J. Ahlskog, mutta sen julkisivu oli selvästi juhlallista Grand Hotellin kiinteistöä pelkistetympi. Arkkitehtuuriltaan myös Keskipohjanmaan talo ilmensi funktionalismin henkeä, mutta korkeudeltaan se olisi omana aikanaan kuitenkin sopinut paremmin Helsinkiin kuin Kokkolaan.

Suntin toisella puolella, Grandin talon ja Keskipohjanmaan talon kanssa samassa linjassa, Pitkänsillankadun varressa konservatoriota vastapäätä sijaitsee yhä Terassitalona tunnettu viisikerroksinen asuin- ja liiketalo.

Terassitalo oli linjassa myös ulkoasunsa suhteen, sillä myös sen rakennussuunnitelmat ovat K.J. Ahlskogin piirustuspöydältä. Vuonna 1942 valmistunut talo on ansainnut kutsumanimensä sen lounais- ja kaakkoiskulmissa olevien tilavien kattoterassien takia, jotka aiheuttivat tuohon aikaan kateutta monissa kaupunkilaisissa – kenties myöhemminkin.

Rakennusmestari K.J. Ahlskogin vaikutusaika Kokkolassa jäi vain muutamaan vuoteen 40-luvun taitteessa. Hänen kädenjälkensä näkyy kuitenkin merkittävästi etenkin kaupungin ydinkeskustassa, sillä Ahlskogin suunnittelukausi Kokkolassa osui aikaan, jolloin Kokkola pyrki kasvamaan yhä kaupunkimaisemmaksi.

"Jokaisen pikkukaupungin unelmana on kasvaa suureksi. Kokkola oli 1930-luvulla pikkukaupunki – joka luuli olevansa kasvamassa suureksi", totesi kaupunginarkkitehti Krister Korpela teoksessa Kokkolan kaupungin historia, osa 4.

Suomi kaupungistui voimakkaasti 1960-luvulla. Myös Kokkolan väkimäärä kasvoi merkittävästi ja suurteollisuusalueen laajeneminen toi kaupunkiin jatkuvasti uusia asukkaita. Työvoimaa varten rakennettiin paitsi uusia asuinalueita, myös useita uusia kerrostaloja kaupungin keskustaan.

Tonttipulan takia Kokkolakin antoi lupia aiempaa korkeampien talojen rakentamiselle. 1960-luvun alkuvuosina Kokkolan kaupungin keskustassa oli käynnissä useita merkittäviä rakennustyömaita.

Ydinkeskustan profiili muuttui ja esimerkiksi Pitkänsillankadun varteen oli rakenteilla selvästi aiempaa korkeampia kerrostaloja. Vuonna 1964 valmistui vakuutusyhtiö Pohjolan ja Kansallis-Osake-Pankin talo, joka on edelleen yksi Kokkolan korkeimmista kerrostaloista kaupungin keskustassa.

Kopin taloksi kansan suussa ristityn omaleimaisen ja laivamaisen rakennuksen on piirtänyt arkkitehtiKeijo Petäjä. Hän on suunnitellut myös Helsingissä, Eteläranta 10:ssä sijaitsevan Palacen rakennuksen.

Pankki muutti Kopin talosta pois 90-luvun puolivälissä ja muuttui ensin Meritaksi, sitten Nordeaksi. Talon nimi jäi kuitenkin elämään. Nykyisin nk. Kjellmanin talossa sijaitsevan Nordea-pankin ovelta Rantakadulta, viistoon oikealle vilkaistaessa, on suora näkymä Slotten rakennuttamille kerrostaloille. Etenkin siihen vanhempaan, jonka kivijalassakin lukee Slotte.