Paikallisuutiset

Taloa ei tullut, tuli tavaraa – Kokkolassa alkoi taloprojekti, sitten työt keskeytyivät ja tontti muuttui isoksi ulkoilmavarastoksi: "Toivoisin kaupungilta pikaisempaa puuttumista tällaiseen", sanoo naapuri

Lukijan vinkki

– Tämä ärsyttää, sanoo Kokkolassa asuva Keskipohjanmaan haastattelema henkilö.

Hänen naapurissaan alkoi omakotitaloprojekti reilut kymmenen vuotta sitten. Pian työt jäivät kesken.

Pikku hiljaa tontille alkoi kerääntyä kaikenlaista roinaa. Kokkolalainen laskee, että paikka on ollut "romukunnossa" nyt yli kymmenen vuotta.

– Ilmoitimme siitä aikanaan rakennusvirastolle. Vastaus oli, että tontilla oli tapahtunut rakentamisen keskeytys. Tontille on vuosien kuluessa ilmestynyt kaivinkoneita, kaikenlaisia autoja, traktoreita, puuliitereitä, hyysiköitä ja rakennusjätettä. Tavara ilmestyy sinne aina hämärän aikaan, sanoo kokkolalainen, joka ei esiinny jutussa nimellään.

Hän puhuu "hallitsemattomasta romun keräämisestä".

– Olemme rakentaneet pihallemme aidan, jotta pahimmat romut jäisivät näkyvistä. Yksi naapureistamme joutuu katsomaan epämääräistä näkyä suoraan olohuoneensa ikkunasta. Toivoisin kaupungilta pikaisempaa puuttumista tällaiseen. Ympäristölautakunta voisi kulkea jakamassa varoituksia.

Omakotitalon rakennuslupa on voimassa viisi vuotta. Luvalle voi pyytää jatkoaikaa vuodeksi kerrallaan. Jatkoajan hinta on 150 euroa.

– Kaupungin tavoitteena on, että rakentaminen saadaan aina valmiiksi, mutta jos rakentamista ei ole suurin piirtein aloitettukaan, lupa raukeaa, sanoo Kokkolan kaupungin rakennustarkastajaAnders Flink.

Kokkolalaisen kertomukseen Flink tai muut Keskipohjanmaan haastattelemat Kokkolan kaupungin edustajat eivät osaa ottaa kantaa.

Kuinka kärsivällinen kaupunki on, jos talon sijaan tontille alkaa nousta romuläjiä?

– Voimme antaa kehotuksen ja selvityspyynnön. Sitten on aina se ongelma, ryhtyykö kehotuksen kohde toimenpiteisiin. Sanoisin, että kehotuksia joudutaan jättämään kuukausittain, sanoo Flink.

Jos tonttia ei patisteluista huolimatta saada kuntoon, äärimmäinen keino on uhkasakko. Niitä voi asettaa rakennus- ja ympäristölautakunta.

Sakkoa käytetään vipuvartena harvoin.

– Keskustelut yritetään käydä virkamiestasolla. Tapauksia tulee harvoin lautakuntaan asti, lähinnä silloin, jos epäilemme ympäristöhaittoja, sanoo Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajaHans Snellman.

Ennen uhkasakon asettamista asianosaista on kuultava.

– Prosessit ovat pitkiä, sanoo Flink.

Rakennus- ja ympäristölautakunta voi valvoa rakennetun ympäristön ja rakennuspaikkojen kuntoa ja siisteyttä järjestämällä katselmuksia.

Kokkolassa katselmuskäytäntöön ollaan palaamassa.

– Uskon, että katselmukset tulevat jossain muodossa takaisin. Ainakin kaupungin sisääntuloväyliä käydään nyt keväällä katsomassa. Katselmusten kautta voi jakaa kirjeitse siistimiskehotuksia, sanoo Kokkolan kaupunkilupapäällikköMinna Väisänen.

Kaupunki saa ilmoituksia ympäristön epäsiisteydestä lähes viikoittain.

Yhteydenottoja tulee eniten keväällä.

– Tyypillinen tapaus on romuajoneuvot, jotka jonkun toisen mielestä ovat antiikkiautoja. Sitten on pitkittyneitä rakennushankkeita, jotka häiritsevät naapureita.

Rakennustarkastajat voivat puuttua yleiseen viihtyvyyteen. Aikaa ilmoitusten perässä juoksemiselle on kuitenkin vähän, sillä tärkein tehtävä on valvoa rakennustoimintaa.

– Eniten aikaa vievät rakennusluvat ja luvaton rakentaminen, Väisänen sanoo.

Hän puhuu "tietynlaisesta ihmistyypistä".

– Keräilijätyypit voivat aiheuttaa ilmoituksia ympäristön siisteydestä. Nykyään varmasti lähdetään helposti tekemään ilmoituksia, koska sen voi tehdä sähköisesti. Uhkasakon määrääminen on kuitenkin hyvin harvinaista. Hallintopakkokeinoja voidaan käyttää, mutta prosessit ovat pitkiä.