Paikallisuutiset

Kokkolalaiset Harri Kuoppala ja Rebecca Wassborr työskentelevät Anu Huhdan tallilla monena päivänä viikossa Green Care -työtoiminnan muodossa – "Olen iloinen aina, kun saan tulla töihin"

Kehitysvammaliiton mukaan Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista. Suuri osa heistä haluaisi liiton mukaan työskennellä, mutta mahdollisuuksia ei ole riittävästi. Pirkko Kola Soitelta kertoo, että Soiten alueella työskentelee noin 100 kehitysvammaista avotyössä, ja lisää työpaikkoja kaivattaisiin.

Talliyrittäjä Anu Huhta (vas.), Tuomas Yrjänä, Niko Kyllönen, Rebecca Wassborr, Jaana Hihnala, Harri Kuoppala ja ohjaaja Hilda Nopanen pitävät huolen siitä, että Taisto-ponilla on hyvät oltavat.
Talliyrittäjä Anu Huhta (vas.), Tuomas Yrjänä, Niko Kyllönen, Rebecca Wassborr, Jaana Hihnala, Harri Kuoppala ja ohjaaja Hilda Nopanen pitävät huolen siitä, että Taisto-ponilla on hyvät oltavat. Kuva: Clas-Olav Slotte

Kehitysvammaliiton mukaan Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin, mutta vain noin 500–600 heistä tekee työsuhteista palkkatyötä.

Soiten alueella kehitysvammaiset voivat ottaa osaa päivä- ja työtoimintapalveluihin toimintakeskuksissa, joissa osallistujat pääsevät opettelemaan arjen hallintaa, itsensä ilmaisua, vuorovaikutusta sekä sosiaalisten taitojen harjoittelua.

Taitoja harjoitellaan muun muassa tekemällä käsitöitä, huoltotöitä, osallistumalla pajatoimintaan ja saamalla aistien kautta tapahtuvia elämyksiä ja kokemuksia esimerkiksi museokäyntien, luontoretkien tai näyttelyissä vierailemisen kautta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Myös kehitysvammaisille on tärkeätä saada olla osana yhteiskuntaa ja saada tehdä työtä aivan kuten muutkin. Sen huomaa siitä, kuinka ylpeitä he ovat, kun saavat sanoa, että huomenna on työpäivä.
Harri Kuoppala ja Rebecca Wassborr työskentelevät Anu Huhdan tallilla.
Harri Kuoppala ja Rebecca Wassborr työskentelevät Anu Huhdan tallilla. Kuva: Clas-Olav Slotte

Vaihtoehdoksi toimintakeskusten toiminnalle on lisäksi tullut Green Care -toiminta, joka voi pitää sisällään esimerkiksi puutarhan hoitoa, hevos- tai lammastilan töitä tai metsänhoitoa. Soiten alueella Green Care -toiminnan parissa on tällä hetkellä 32 kehitysvammaista.

Green Care -toiminnan pariin ovat Taika-tallille päässeet kokkolalaisetJaana Hihnala,Harri Kuoppala,Niko Kyllönen,Rebecca Wassborr jaTuomas Yrjänä. TalliyrittäjäAnu Huhta kertoo opiskelleensa Ypäjällä sosiaalipedagogista hevostoimintaa, ja lähteneensä mukaan Green Care -hankkeeseen toimintakeskus Kompassin toiveesta.

– Minulla on aikaisemmin ollut yksilöasiakkaita lastensuojelusta sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalta. Lähdimme tähän Green Care -hankkeeseen mukaan heti sen alkumetreillä, ja onneksi lähdimme, sillä parempia työkavereita emme voisi saada, Huhta kertoo hymyillen.

Wassborr kertoo työskentelevänsä tallilla viitenä päivänä viikossa, ja nauttivansa jokaisesta hetkestä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tuntuu kivalta tulla tänne. Olen iloinen aina, kun saan tulla töihin, hän toteaa.

Soiten Green Care -toiminnasta vastaavaPirkko Kola kertoo, että toiminta on palveluseteleiden alaista, ja Soite päättää niiden myöntämisestä. Toiminnan pariin on Soiten alueella päässeet kaikki halukkaat. Alueella on kolme palveluntarjoajaa: kaksi hevostilaa ja yksi lammastila.

Niko Kyllösen lempipuuhaa on letittäminen. -Niko on harjoitellut sitä taitoa Hildan avustuksella. Hän on samalla oppinut laittamaan oman tukan poninhännälle. Niin ne taidot siirtyvät myös omaan arkeen, toteaa talliyrittäjä Anu Huhta.
Niko Kyllösen lempipuuhaa on letittäminen. -Niko on harjoitellut sitä taitoa Hildan avustuksella. Hän on samalla oppinut laittamaan oman tukan poninhännälle. Niin ne taidot siirtyvät myös omaan arkeen, toteaa talliyrittäjä Anu Huhta. Kuva: Clas-Olav Slotte

Taika-tallilla työskenteleminen on tullut tärkeäksi osaksi Harri Kuoppalan elämää. Kuoppala on päässyt tutustumaan hoidokkiponi Reinikaiseen jo heti työtoiminnan alkaessa.

– Huomasin jo heti silloin, että siinä on minun suosikkiponini. Reinikainen katsoo minua aina niin kiltisti ja välillä laulan sille Paula Vesalan kappaleita. Osaan ne kaikki ulkoa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kuoppala kertoo oppineensa tallilla työskennellessään, että kaikille pitää olla kiltti. Hyvässä porukassa työnteko on mukavaa, ja tallihommat ovat tulleet niin tärkeiksi, että hän näkee niistä jo uniakin.

– Kerran näin unta, että Reinikainen ja yksi isompi hevonen tuli Prismaan, kun olin siellä vanhempieni kanssa. Istuin siellä penkillä katsomassa kuinka ne ostivat porkkanoita. Niillä oli rahat suussa. Minua nauratti aamulla, Kuoppala kertoo.

Nyt on Flicka-hevosen aika siirtyä sisälle talliin. Rebecca Wassborr osaa jo laittaa hevoselle riimut päähän omin neuvoin. Huhta toimii kuitenkin tukena.
Nyt on Flicka-hevosen aika siirtyä sisälle talliin. Rebecca Wassborr osaa jo laittaa hevoselle riimut päähän omin neuvoin. Huhta toimii kuitenkin tukena. Kuva: Clas-Olav Slotte

Tallihommissa viihtyy myös Tuomas Yrjänä, joka työskentelee tallilla kahtena päivänä viikossa. Hevosten harjaaminen on hänen lempipuuhaansa.

– Tykkään eläimistä, niin sen takia tuo harjaaminen on kivaa hommaa. Töihin on aina kiva lähteä, vaikka välillä väsyttääkin. Kerromme täällä toisillemme hyviä juttuja - sellaisia, jotka naurattaa, hän kertoo.

Vaikka työntekijöitä välillä väsyttääkin, karisee väsymys pois saman tien, kun taksi tuo heidät tallin pihaan. Talliyrittäjä Anu Huhta huomauttaakin, että työ ja sen mukanaan tuomat aikataulut auttavat ylläpitämään hyvää arjen rytmiä. Samaa mieltä on Niko Kyllönen, joka on työskennellyt tallilla vuoden verran. Hänen unelmanaan ovat lähihoitajan opinnot.

– Olen käynyt pääsykokeissa jo pari kertaa, mutta en vielä ole päässyt sisään. Olisi kiva työskennellä lasten parissa, sillä pidän lapsista, hän kertoo.

Jaana Hihnala näyttää ohjaaja Hilda Nopaselle mallia siitä, miten karsinat siivotaan.
Jaana Hihnala näyttää ohjaaja Hilda Nopaselle mallia siitä, miten karsinat siivotaan. Kuva: Clas-Olav Slotte

Tallilla kolmena päivänä viikossa työskentelee myös Jaana Hihnala. Yhden päivän viikosta hän työskentelee avotyössä lounaskahvilassa. Sekä tallipäivät että avotyöpäivät ovat hänelle mieluisia.

– Tykkään aina tulla tänne tallille, kun kissat tulevat meitä vastaan. On kiva, että saan olla täällä porukassa. Siivoan yleensä hevosten karsinoita ja haen turvetta ja sen semmoista. On hyvä, että saan täällä vähän liikuntaa.

– Avotyössäkin ovat päivät työntäyteisiä, kun pääsen pesemään vessoja ja tiskaamaan tiskejä. Iltaisin saattaa vähän väsyttää, mutta kyllä minä kotonakin vielä pesen pyykkiä ja sen sellaista, hän toteaa.

Soiten alueella on tällä hetkellä noin 100 kehitysvammaista avotyössä. Lisää työpaikkoja kaivattaisiin.

– Avotyöpaikkoja haetaan käytännössä samalla tavalla kuin tavallisiakin työpaikkoja, vaikkakin itse työosuusrahan maksamisesta vastaa Soite. Asiakkaan toimintakyvyn mukaan lähdemme kyselemään työpaikoilta halukkuutta ottaa työntekijä avotöihin.

Ennakkoluulo on suurin este kehitysvammaisen työllistämiselle. Monet työnantajat ovat huolissaan siitä, miten he pärjäisivät uuden työntekijän kanssa.

– Olemme kuitenkin saaneet avotyötä tekevistä hyvää palautetta, ja pisimmät työsuhteet ovat olleet jopa 20 vuoden mittaisia. Kehitysvammaisia työskentelee tällä hetkellä muun muassa kaupoissa, kirpputoreilla, päiväkodeissa, kouluissa ja jonkin verran myös teollisuudessa, Kola kertoo.

Kaikessa työtoiminnassa mukana oleminen tuo kehitysvammaisille ison henkisen voimavaran.

– Myös kehitysvammaisille on tärkeätä saada olla osana yhteiskuntaa ja saada tehdä työtä aivan kuten muutkin. Sen huomaa siitä, kuinka ylpeitä he ovat, kun saavat sanoa, että huomenna on työpäivä, Pirkko Kola toteaa.

Fakta

Mikä Green Care?

Green Care on luontoon liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Soiten alueelle Green Care rantautui Centria-ammattikorkeakoulun, Soiten ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteisen hankkeen myötä.

Kehitysvammaiset osallisina Green Care -palveluiden kehittämisessä osaksi päivä- ja työtoimintaa -hankkeen tavoitteena on sisällyttää Green Care -menetelmät osaksi Soiten kehitysvammahuollon päivä- ja työtoimintapalvelujen toimintakulttuuria ja palveluvalikoimaa.

Centria-ammattikorkeakoulu, Green Care Finland

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä