Paikallisuutiset

Ronnie Djupsundin taival Kokkolan ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtajaksi on kulkenut monien työtehtävien kautta – yhteinen tekijä on, että matkaa hän on tehnyt koko ajan nuorten parissa

Ronnie Djupsundin taival Kokkolan ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtajaksi on kulkenut opinnoista lähtien luontevaa polkuaan. Hän lähti 2000-luvun taitteessa opiskelemaan Vaasaan Åbo Akademiin kasvatustieteitä suuntautuen opinnoissaan hallintoon.

– Koko matkan opintojen jälkeen olen kulkenut mielekkäästä työtehtävästä toiseen. Minun ei ole tarvinnut haikailla menneeseen.

Opiskeluaikana hän teki kouluissa sijaisuuksia ja heti opintojen jälkeen oli yhden lukuvuoden erityisopettajana Vaasassa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Sillä hetkellä oli Vaasassa erityisopetuksessa tilaa ruotsinkieliselle miehelle. Siihen oli helppo tarttua.

En kadehdi edeltäjääni, joka oli myrskyn silmässä, kun ratkaisuja tehtiin.

Seuraava askel oli järjestötyössä eli Djupsund työskenteli Vaasassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton hankkeessa ja teki ennaltaehkäisevää päihdetyötä yhteistyössä koulujen kanssa. Silloisen pomon kysymys, millaista työtä Djupsund seuraavaksi haluaisi tehdä, nosti päällimmäiseksi nuorisotyön.

– Viikko siitä keskustelusta ja Kokkolassa tuli haettavaksi nuorisotoimenjohtajan virka. Niin palasin synnyinkaupunkiini.

Kokkolan ruotsinkieliset osaavat yleensä hyvin suomea ja myös käyttävät sitä. Ronnie Djupsund painottaa, että silti ruotsinkielisillä opiskelijoilla on oikeus saada palvelut äidinkielellään eli tunnekielellään.
Kokkolan ruotsinkieliset osaavat yleensä hyvin suomea ja myös käyttävät sitä. Ronnie Djupsund painottaa, että silti ruotsinkielisillä opiskelijoilla on oikeus saada palvelut äidinkielellään eli tunnekielellään. Kuva: Jukka Lehojärvi

Nuorisotoimenjohtajan virasta Djupsund oli hetken virkavapaalla hoitaen Kokkotyö-säätiön toimitusjohtajan pestiä. Koulumaailmaan hän palasi viime maaliskuussa. Edellisen ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtajan eläköitymistä ennakoiden Djupsund aloitti yhdistelmävirassa, johon kuuluivat niin nuorisotoimen kuin ruotsinkielisten opetuspalvelujenkin johtaminen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ajatus oli testata yhdistelmäviran hyödyt ja haitat. Kymmenen kuukautta kirkasti ajatuksen, että vaikka yhteisiäkin asioita on, molemmissa vaaditaan täyttä työpanosta.

Djupsund painottaa, että tähänastisten töiden erilaisuudesta riippumatta kaikissa hän on tehnyt työtä nuorten kanssa.

– Ja kuin ennakoiden nykyistä työtäni niissä kaikissa on noussut esiin, miten merkittävässä roolissa perusopetus on. Sieltä saa pohjan niin jatko-opinnoille kuin elämässä selviytymiselle muutenkin. Nyt minulle on tarjoutunut mahdollisuus päästä sisälle, mitä perusopetus on ja miten sitä voi kehittää.

Ruotsinkielisen opetustoimen johtajaksi Ronnie Djupsund sanoo tulleensa hyvässä vaiheessa.
Ruotsinkielisen opetustoimen johtajaksi Ronnie Djupsund sanoo tulleensa hyvässä vaiheessa. Kuva: Jukka Lehojärvi

Ruotsinkielisen opetustoimen johtajaksi Ronnie Djupsund sanoo tulleensa hyvässä vaiheessa. Pahin pöly on laskeutunut Rödsön ja Vittsarin koulujen lakkauttamisen jäljiltä. Samoin Chydeniuksen koulun uusi uljas rakennus löysi paikkansa eikä sijaintikeskustelu jättänyt isoja kolhuja ilmapiiriin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– En kadehdi edeltäjääni, joka oli myrskyn silmässä, kun ratkaisuja tehtiin. Nyt on tosi hyvä tilanne. Chydeniuksen koulu on ollut iso ponnistus, joka näyttää onnistuneen. Siellä näkyy paljon iloisia ihmisiä – sekä oppilaat että opettajat ovat riemuissaan onnistuneista tilaratkaisuista.

Djupsund myöntää, että kokonaisuuden eteen on tehty töitä. – Onnistuneen lopputuloksen taustalla on rakennuttajan ja henkilöstön hyvä yhteistyö.

Kehitys ei toki päättynyt uuden koulun avajaisiin. Öjan koulun kohtalo on avoin; tulevaisuutta arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2022.

Samoin edelleen isoja rakennuskuvioita on olemassa. Donnerskan ja ruotsinkielisen lukion KSG:n rakennuksessa on käynnissä peruskorjaus, joka etenee vaiheittain.

Villan koulua laajennetaan. Lisärakennuksen toivotaan olevan käytössä vuoden 2021 lopussa. Villan ja Kyrkbackenin koulut yhdistettiin jo hallinnollisesti ja Kyrkbackenin oppilaat muuttavat Villan kouluun remontin valmistuttua.

Ronnie Djupsundin virallinen suomenkielinen virkanimike on Kokkolan ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja.
Ronnie Djupsundin virallinen suomenkielinen virkanimike on Kokkolan ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja. Kuva: Jukka Lehojärvi

Ruotsinkielisten määrä Kokkolassa on noin kolmentoista prosenttia. Ronnie Djupsund muistuttaa, että prosentit eivät kerro kaikkea. Suuri osa ruotsinkielisiksi rekisteröityjä lapsia elää kaksikielisissä perheissä – kuten toki osa suomenkielisiksikin rekisteröidyistä lapsista.

– Meillä ennustettavuus koulun aloittavien suhteen on siten vaikea. Vasta ilmoittautumisten jälkeen tiedämme, montako lasta ruotsinkielisiin kouluihin tulee.

Djupsund itse on kasvanut kaksikielisessä kodissa, mutta käynyt ruotsinkieliset koulut yliopistoa myöten. Samoin hänen vaimonsa on kaksikielinen. Kielten jatkuvuus on heidän perheessään ratkaistu siten, että äiti puhuu lapsille suomea ja isä ruotsia.

Djupsund pitää kaksikielisyyttä kiistatta rikkautena. Hän myöntää, että kaksikielisyydessä on ”vaaransa” kouluiässä. Usein välituntikieleksi lipsahtaa suomi.

– Kouluissa vaalitaan ruotsia ja tuetaan sitä myös välituntikielenä.

Muuttuneen opetussuunnitelman mukaisesti ekaluokkalaiset aloittavat varhennetun kielenopetuksen. Suomenkielisissä kouluissa A1-kielenä on englanti ja ruotsinkielisissä suomi.

– Tässä olisi ollut hyvä, jos olisi ollut mahdollista paikallisesti valita, minkä kielen oppimista tuetaan aikaisempaa enemmän. Kokkolan ruotsinkielisissä kouluissa olisi silloin päädytty tukemaan äidinkieltä suomen kielen sijaan, pohtii Djupsund.

"En kadehdi edeltäjääni, joka oli myrskyn silmässä, kun ratkaisuja tehtiin."
"En kadehdi edeltäjääni, joka oli myrskyn silmässä, kun ratkaisuja tehtiin." Kuva: Jukka Lehojärvi

Kaksikielisessä Kokkolassa kumpikin kieliryhmä saa periaatteessa palvelun omalla äidinkielellään. Djupsund tietää, että ruotsinkieliset usein tyytyvät suomenkieliseen palveluun.

– On kuitenkin paljon palveluja, joita ruotsinkielisille oppilaille tulee taata heidän omalla äidinkielellään. Heillä tulee olla mahdollisuus asioida omalla tunnekielellään esimerkiksi oppilashuollossa tai sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa.

Kaksikielisyys, kielikylpypäiväkodit ja -koulut ja hyvät oppilaitokset molemmilla kielillä voivat Ronnie Djupsundin mukaan vaikuttaa myös kaupungin houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Hän uskoo, että se voi olla ratkaiseva tekijä uutta kotikuntaa haettaessa.

Ronnie Djupsundin vapaa-aika kuluu pitkälti lasten harrastusten parissa.

– Aikaa kuluu reilusti pojan jalkapallojoukkuetta valmentaessa. Myös jäähalli on tullut tutuksi tyttärien taitoluisteluharrastuksen myötä. Viikonloput täyttyvätkin usein lasten peleistä tai kisoista, mutta silloin kun aikataulut antavat myötä, käyn lenkkeilemässä tai pelaamassa harrastejääkiekkoa.

Nimikyltti siirtyi nuorisotoimen ovelta koulutoimeen.
Nimikyltti siirtyi nuorisotoimen ovelta koulutoimeen. Kuva: Jukka Lehojärvi
Kuka?

Ronnie Djupsund

40-vuotias kasvatustieteiden maisteri

Kokkolan ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja 1.1.2020 alkaen.

Aiemmin työskennellyt erityisopettajana, ennaltaehkäisevässä päihdetyössä Mannerheimin lastensuojeluyhdistyksessä Vaasassa, Kokkotyö-säätiön toimitusjohtajana ja Kokkolan nuorisotoimenjohtajana.

Asuu Hakalahdessa vaimon ja 6-,11- ja 13-vuotiaiden lasten kanssa

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä