Paikallisuutiset

Kosteus ja lämpö häiritsevät puunkorjuuta – Moto-yrittäjä Pentti Laitila Haapajärveltä: "Nyt on sopivat leimikot hakusessa"

Puunkorjuu on vaikeutunut, kun elintärkeät talvitiet eivät kanna puukuormia metsistä tehtaalle.

– Kyllä on nyt hakkuutyömaat hakusalla, harmittelee motoketjun omistavaPentti Laitila Haapajärveltä.

Laitilan Haapa-Forestin omistuksessa yksi monitoimikone katkoo ja karsii, ja sen perässä ajaa ajokone puuta talvitien tai metsäautotien varteen. Puut menevät Hasan sahoille Haapajärvellä, Haapavedellä ja Kannuksessa.

– Tilanne on aivan poikkeuksellinen tammikuuksi. En muista tällaista kokeneeni. Koska pakkasia ei ole ollut, talviteitä pitkin ei ole voinut puita ajaa metsästä pois. Minulla on leveät telit moton ja ajokoneen alla, eli kyllä metsäpalstalla voi liikkua. Mutta ei siitä ole hyötyä, jos puuta ei saa metsästä isommille teille ja tehtaalle, Laitila kertoo.

Puun talvikorjuussa avainasemassa olevat niin sanotut talvitiet eli penkkatiet. Niitä syntyy yleensä metsäojituksen yhteydessä. Maata kasataan tien pohjaksi, joka jäätyessään kestää rekalla ajon. Jos talvitie metsässä tai rämeellä ei kovetu pakkasella, siitä ei ole puuhuollolle mitään hyötyä.

Kyllä siihen muutama puupitää kaataa. Moto-yrittäjä Pentti Laitilatelojen hinnasta

– Niin. Nyt kaikki korjuukelpoiset leimikot ovat maanteiden ja metsäautoteiden lähellä. Kauempana olevia kohteita ei uskalla hakata, kun ei tiedä, voiko puuta kuljettaa sieltä pois, Laitila kertoo.

– Ja juuri nämä hakkuukelpoiset kohteet alkavat nyt loppua. Pakkasta saisi tulla ja kiireesti, Laitila tuumaa.

Keski-Pohjanmaalla on paljon turvepohjaisia metsiä, jotka on ojittu ja lannoitettu hyvään kasvukuntoon. Niiden ongelmana on vain heikko kantavuus.

– Arvioisin, että kahden kuukauden hakkuut ovat talviteiden varassa. Jos kelit ovat huonot, nämä kohteet jäävät tekemättä ja se on koko metsäalalta pois. Talvihakkuita tehdään juuri turvepohjaisissa metsissä, koska kesäkelillä niille ei ole mitään asiaa, Laitila jatkaa.

Säiden armoille joutuminen on saanut koneketjun varassa olevat yrittäjät asentamaan telat pyörien päälle. Kantavuuden kohentaminen ei ole halpaa lystiä. Laitilan mukaan moton telat maksavat 13 000 euroa pari.

– Kyllä siihen muutama puu pitää kaataa.

– Lisäksi nämä leveät telat eivät välttämättä sovellu kivikkometsiin. Sinne pitäisi olla toisenlaiset telat. Ja taas tulee kustannuksia, Laitila toteaa.

Keski-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen johtajaJuha Laitinen Kokkolasta jakaa Laitilan huolen. Metsähoitoyhdistyksellä on sopimuslistoillaan kymmenkunta moto- ja ajokoneyrittäjää ja viesti on samanlainen kuin Laitilalta.

– Haastavaa on näillä keleillä puuta kerätä. Kuitenkaan talvellakaan ei olisi varaa koneita seisottaa. Metsänomistajan kannalta tilanne ei ole katastrofi, sillä vaikeat korjuukelit voivat vilkastuttaa puukauppaa sitten, kun kevät koittaa ja kelirikosta päästään eroon. Nythän meillä on tavallaan ylimääräinen kelirikko. Metsäautotiet ja maantietkin ovat lisäksi todella liukkaita. Puunkorjuu on vaikeaa vähän joka puolelta tarkasteltuna, niin metsässä kuin puunajossa tehtaalle, Laitinen toteaa.

Tehtaiden puupulasta hän ei vielä puhuisi.

– Metsäkauppa on käynyt varsin vaisusti ja tehtailla on varmasti varastoja, mitä nyt puretaan. Silti toivoisi, että ilmat pakastuvat, koska monet leimikot voidaan korjata vain ja ainoastaan talvisin. Meillä on kuitenkin takana muutama hyväkin talvi, jolloin talvileimikoita on päästy hakkaamaan.

Laitisen arvion mukaan Keski-Pohjanmaalla on muuta Suomea enemmän turvepohjaisia metsiä, joita korjataan juuri talvisaikaan. Siksi pakkaset olisivat tervetulleita juuri keskipohjalaismetsiin.

– Ja onhan se kaikkien etu, että puu liikkuu metsistä tasaisesti pitkin vuotta, Laitinen miettii.