Paikallisuutiset

Maksaako Helsinki kaikki viulut? – Keskipohjanmaa selvitti, miten alueen kunnat hyötyvät valtionosuuden tasaamisesta

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää vanhakantaisena pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asettamista vastakkain.

Suomen valtionosuusjärjestelmässä tasataan kustannustekijöiden ja kuntien tulopohjan eroja. Valtionosuutta vähennetään tai lisätään sen perusteella, kuinka kunnan verotulot poikkeavat henkeä kohden koko maan keskimääräisestä.

Tasauslisää sai viime vuonna kaikkiaan 266 kuntaa, kaikkiaan 1,4 miljardia euroa. Valtionosuus pieneni puolestaan 29 kunnassa ja tasausvähennyksistä kertyi yhteensä -650 miljoonaa euroa.

Tasaus perustuu laskennallisiin verotuloihin, joissa otetaan huomioon kunnallisvero, kuntien osuus yhteisöveron tuotosta sekä osin kiinteistövero.

– Verotuloja ei siirretä suoraan paikasta toiseen, eikä valtionosuuden tasauksessa käytetä suoraan kuntien omia tilitettyjä verotuloja. Kunnat saavat siis pitää täysimääräisenä itse keräämänsä kunnallisverotulot, selventää finanssineuvosMarkku Nissinen valtiovarainministeriöstä.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla tuodaan toistuvasti esille alueen verotulojen siirto muun maan eduksi. Väite tulojen tasausjärjestelmästä puhuttaessa perustuu väärinymmärrykseen, johon asiantuntija törmää usein.

– Kyseessä ei nimittäin ole verotulojen tasaus vaan valtionosuuden tasaus, joka perustuu laskennallisesti kaikkien Suomen kuntien yhteenlaskettuihin verotuloihin. Siinä on aika iso ero asiallisesti, Nissinen sanoo.

Pääkaupunkiseudun neljä kuntaa menetti valtionosuuttaan viime vuonna noin -570 miljoonaa euroa, eli lähes 90 prosenttia koko maan tasausvähennyksistä. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukaskohtaiset verotulot kun ovat huomattavasti korkeammat kuin maassa keskimäärin.

Keski-Pohjanmaalla eniten valtionosuuden tasaamisesta hyötyvät tänä vuonna Perho, Toholampi ja Halsua. Valtio maksaa yli tuhat euroa per asukas valtionosuuden tasausta myös Reisjärvelle, Alavieskalle, Nivalalle ja Haapavedelle.

Samaan aikaan Helsingiltä jää tasauksen takia tänä vuonna valtionosuutta saamatta yli 580 euroa kaupunkilaista kohden. Ei siis ihme, että moni pohtii maksaako Helsinki tai laajemmin pääkaupunkiseutu todellisuudessa muun Suomen viulut.

– Pääkaupunkiseudulla katsotaan – siltä kantilta tietysti aivan perustellustikin – että tulonsiirto on suuri. Ymmärrän tosin hyvin myös muualta maasta esitettyjä vastaväitteitä, Nissinen sanoo.

On nimittäin aivan yhtä perusteltua muistuttaa, että vaikka suuryritysten pääkonttorit kovapalkkaisine työntekijöineen sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, yhtiöiden tuotantolaitokset ovat usein maaseudulla tai pikkukaupungeissa eri puolilla Suomea.

Pääkonttoreista voidaan tilittää yhteisöveroja rankastikin, mutta myös nuo rahavirrat perustuvat lopulta työtaakkaan, joka on kannettu kehä kolmosen ulkopuolella. Suomi näyttäisi aivan toisenlaiselta, jos tasausjärjestelmästä tällaisenaan jostain syystä luovuttaisiin.

ElinkeinoministeriMika Lintilä (kesk.) pitää suorastaan vanhakantaisena pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asettamista vastakkain.

– En suin surminkaan lähde mukaan keskusteluun, jossa mietitään kuka nyt rahoittaa mitä tai ketä. Me olemme yhtä Suomea, emmekä pärjää ilman toinen toistamme, elinkeinoministeri sanoo.

Lintilä muistuttaa, että koko järjestelmä on alun alkaenkin rakennettu sen takia, että elämisen ja yrittämisen edellytykset olisivat olemassa koko maassa.

– En jaksa myöskään uskoa, että valtionosuuden tasaamista arvostelevat haluaisivat todella lähteä romuttamaan nykyistä järjestelmäämme.

Moni pitää nykysysteemiä kuitenkin epäoikeudenmukaisena.

– Varmaankin kuntakohtaisia epäkohtia löytyy myös tuosta järjestelmästä, mutta isoa kuvaa tarkastellessa se toimii hyvin – eikä kukaan ole reilumpaakaan mallia vielä esittänyt, Lintilä toteaa.