Paikallisuutiset

Suurimmat viljelijätuet alueella maksettiin viime vuonna Uuteenkaarlepyyhyn, Kalajoelle ja Haapavedelle

Koko Suomen ruokahuollon kannalta Keski-Pohjanmaan merkitys on maakunnan kokoa merkittävästi suurempi.

Kokkola

Keskipohjanmaan levikkialueella suurimmat viljelijätuet maksettiin viime vuonna Uuteenkaarlepyyhyn, Kalajoelle ja Haapavedelle.

Jeppo Lantgris nousi aiempien vuosien tapaan alueen viljelijätukien saajien kärkeen 813 215 eurolla. Ruokaviraston julkaisemista tilastoista selviää myös, että seuraavaksi eniten tukea saivat kalajokinen Bullstop, 775 062 euroa ja TH Mehtälä Haapavedeltä, jolle viljelijätukea myönnettiin 756 683 euroa.

– Ilman maatalouden tukia ruokahuolto Suomessa ei olisi likimainkaan tasolla, jolla se tällä hetkellä on, MTK Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikköJouni Ingalsuo muistuttaa.

Ilman maatalouden tukia ruokahuolto Suomessa ei olisi likimainkaan tasolla, jolla se tällä hetkellä on. Jouni Ingalsuo MTK Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö

Ingalsuo toteaa, että vuosittain maksetuista tuista huolimatta maatalouden kannattavuus on laskenut huolestuttavasti.

– Etenkin maataloustuotannon katteet ovat menneet niin alas, että se suoraan sanottuna uhkaa jo monen maatilan olemassaoloa. Olen vakavissani, kun sanon että tulevaisuudessa ruokaomavaraisuuden ylläpitäminen voi olla vaakalaudalla.

Viljelijätukia maksettiin viime vuonna koko maassa yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. Maataloustukien määrä on viime vuodet pysynyt suhteellisen samalla tasolla. Toissa vuonna maataloustukia maksettiin noin kaksi miljardia euroa, josta viljelijätukien osuus oli 1,7 miljardia euroa.

– Elämme parhaillaan aikaa joka osoittaa, että kotimaisen maatalouden tukeminen on ollut erittäin hyvä ratkaisu, ruotsinkielisen maataloustuottajärjestön SLC:n puheenjohtajaMats Nylund sanoo.

Pedersöreläinen Nylund kertoo, että tilanne on tänä päivänä suurin piirtein samanlainen kaikissa Pohjoismaissa, ruuan tuotannon omavaraisuusastetta lukuun ottamatta.

– Tavataan sanoa, että joka toinen suupala Ruotsissa on tuontiruokaa. Tosiasiassa maan elintarviketuotannosta hieman alle 60 prosenttia on ruotsalaista, kun vastaava luku meillä Suomessa on selvästi yli 70 prosenttia.

Koko Suomen ruokahuollon kannalta Keski-Pohjanmaan merkitys on maakunnan kokoa merkittävästi suurempi.

– Juodusta maidosta yli 10 prosenttia ja syödystä perunasta noin viidesosa tulee meidän alueeltamme, Jouni Ingalsuo kertoo.

Viljelijätukien osuus oli viime vuoden ylivoimaisesti suurin tukimuoto. Suorien viljelijätukien ohella maatiloille maksetaan myös esimerkiksi luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksia.

Maataloustukien kokonaisuuteen kuuluvat myös rakennetuet, markkinatuet sekä hanke- ja yritystuet.

Kun maataloudelle maksettuja tukia tarkastellaan kokonaisuutena, tuensaajien järjestys Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla muuttuu vain hieman.

Suurimpien tuensaajien listalle nousevat yritystukia saaneet yhtiöt sekä tuottajat, jotka ovat viime vuoden aikana laajentaneet toimintaansa.

– Usein näihin liittyy jokin iso rakennusinvestointi tai infran parannushanke, joka nostaa merkittävästikin yksittäisen tilan jonain tiettynä vuonna saamaa tukisummaa, Jouni Ingalsuo selventää.

Suurimmat maataloustuen saajat vuonna 2019 kunnittain:Alavieska: Maatalousyhtymä Rauhala 294 600 euroa

Evijärvi: Linnamaa Oy 633 140 euroa euroa

Haapajärvi: Jokisaari Mikko Matias 351 590 euroa

Haapavesi: TH Mehtälä Oy 1 226 790 euroa

Halsua: Hotakainen Arto Matias 182 510 euroa

Kalajoki: Bullstop Oy 775 060 euroa

Kannus: Uusitalo Marko Hannu Matias 495 580 euroa

Kaustinen: Paavola Petri Johannes 319 590 euroa

Kokkola: Klemola Petri, Ari-Pekka, Leena ja Anu 586 670 euroa

Kruunupyy: Ravald Victor Andreas 667 280 euroa

Lestijärvi: Väisänen Janne Juhani 207 950 euroa

Luoto: Gäddnäs Markus Karl-Axel 304 210 euroa

Nivala: Kallion tila Oy 640 370 euroa

Oulainen: Pirneskoski Aki Pekka 322 990 euroa

Pedersöre: Knuts Anders Jan Alvar 387 550 euroa

Perho: Poranen Pekka Juhani 235 140 euroa

Pietarsaari: Fastighets Ab Görans 417 930 euroa

Pyhäjoki: Maatalousyhtymä Pirkolan tila 418 320 euroa

Pyhäjärvi: Kanasen tila Oy 558 420 euroa

Reisjärvi: Maatalousyhtymä Vilppola 485 270 euroa

Sievi: Jokilaaksojen kuituverkko-osuuskunta 1 058 490 euroa

Toholampi: Maatalousyhtymä Hietala Jari ja Juha 869 530 euroa

Uusikaarlepyy: Ab Jeppo Lantgris Oy 929 710 euroa

Veteli: Nikulan eläinklinikka Oy 434 360 euroa

Ylivieska: Kotipellon tila Oy 269 460 euroa

Ruokavirasto: Vuonna 2019 maksetut EU-tuet