Paikallisuutiset

Takaisin tutun pulpetin taakse ja kohti kesää – Koulujen avaaminen pistää palasia kohdilleen, asiantuntijan mukaan psyykkisen hyvinvoinnin merkitys nousee nyt uuden oppimista isompaan rooliin: "Tärkein asia liittyy toisten tapaamiseen"

Kokkola

Kokkolan Torkinmäen koulun pihalla on positiivisen latautunut tunnelma. On torstaiaamu, kello on 7.45.

Tutun koulun ovet aukeavat ihan kohta.

NelosluokkalainenAmanda Ylitalo ei malta odottaa.

– Etäkoulu alkoi kivasti, mutta lopussa alkoi vähän nyppiä. Piti olla paljon koneen äärellä teamseissa (Teams-palavereissa).

Ylitalon tyypillinen koulupäivä kotona alkoi kahdeksan aikoihin.

– Etäkoulu ei ollut sitä, että voi nukkua, miten haluaa, koska kokouksia oli jo kello 8.45. Olin yleensä valmis viimeistään kahdentoista aikoihin. Toivoisin, että etäkoulua ei enää tarvitsisi käydä, mutta katsotaan sitten syksyllä, paheneeko koronatilanne. Opettajan kanssa on kivempaa olla kasvotusten, Ylitalo summaa.

KakkosluokkalainenReko Kuutsa on samoilla linjoilla.

– Aluksi olisin ehkä jatkanut etäkoulua, mutta lopuksi en. Eniten odotan kavereiden näkemistä. Kotona aika tuli pitkäksi, Kuutsa sanoo.

YhdeksäsluokkalainenIitu Riippa marssi torstaiaamuna Kokkolan Kampushalliin, jossa Torkinmäen koulun 7–9-luokkalaiset opiskelevat kevään ajan. Hallista löytyy tarvittavaa väljyyttä.

– Etäopiskelu sujui mielestäni hyvin, tehtäviä oli kiva tehdä itsenäisesti. Koulupäivät eivät olleet kovin tiiviitä, koska pidin välillä lepotaukoja. Jos tämä opetti jotain, niin ainakin itsenäistä työskentelyä, Riippa pohtii.

Näkemykset ovat olleet ristiriitaisia. Näin Kokkolan Torkinmäen koulun rehtoriHanna Pernu kuvailee opettajien ajatuksia koulujen avaamisesta kesäloman kynnyksellä.

Ajatukset Kokkolassa ovat linjassa valtakunnallisten mietteiden kanssa. Suuri osa opettajista on ollut sitä mieltä, että isoa opetuksellista merkitystä lähiopetukseen siirtymisellä ei enää ehdi olla.

– Päätös koulujen avaamisesta sai ristiriitaisen vastaanoton. Monen mielestä on mukava palata kouluun, koska etäopetusaika on ollut raskasta ja päivät pitkiä, oppilaita näkee nyt kasvotusten, mutta toisaalta etäopetuksen käytännöt oli juuri saatu rutinoitumaan. Osaa mietityttää myös korona ja sen haasteet lähiopetuksessa, sanoo Pernu.

Hänen mukaansa tärkeintä koulujen jatkuminen on perheille. Arki normalisoituu, vanhemmat pääsevät töihin.

Samasta asiasta puhuu turkulainen kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologiAnnarilla Ahtola, Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja.

– Viimeiset kouluviikot ovat tavallisestikin sellaisia, että jaksamisen suhteen ei olla enää parhaassa terässä. Tässä tilanteessa ajattelen koulujen avaamista erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin ja psykososiaalisen kehityksen näkökulmasta. Kaikkein tärkein asia liittyy toisten tapaamiseen ja kokoontumiseen, sanoo Ahtola.

Jos nor­maa­li kou­lu­ar­ki on ollut hankalaa, etä­o­pis­ke­lu on voinut riistäytyä erityisen hankalaksi.

Voiko koulu korjata lapsen tai nuoren kurssia kahden viikon aikana? Annarilla Ahtola katsoo isompaa kuvaa.

– Oppimista tärkeämpää on se, että aletaan luoda siltaa syksyyn. Nyt oppilailla on mahdollisuus kohdata opettajia sekä tarvittaessa muita aikuisia. Se luo osaltaan turvallisuuden ja toivon tunnetta. Vaikka etäopiskelu olisi mennyt huonosti, mitään ei ole menetetty lopullisesti, sanoo Ahtola.

Hänen mukaansa etenkin pienemmillä koululaisilla ikävä kouluun on voinut olla "aitoa ikävää".

– Varsinkin alkuopetuksessa opettajaa pidetään ihan jumalasta seuraavana. Vaikka aika koulussa jää nyt lyhyeksi, sen merkitys on symbolinenkin. Näen erittäin tärkeänä, että kokoontumiset tapahtuvat koulun kautta. Se on tärkeää myös nuorille, joiden elämässä aikuisten ilmeinen osuus alkaa hiipua. Opettajien yksi rooli on olla se, jota vastaan kapinoidaan, sanoo Ahtola.