Paikallisuutiset

Kahta merkittävää virkaa Soitessa hoitava Lotta Seppinen lataa akut luonnossa koirien kanssa kulkien ja ampumaradalla kiekkoja rikkoen – Myös salibandy kuuluu hänen harrastevalikoimaansa

Talvella 2001 törmäsi suomalainen maastohiihto seinään. Haapajärvinen hiihtopomo Paavo M. Petäjä joutui melkoiseen kiirastuleen vastaillessaan joukkueen tekemisiä koskeviin kysymyksiin. Petäjä oli aika tuore kasvo liiton puheenjohtaja, ja katui kirosanojen höystämänä päätöstään ryhtyä kyseiseen tehtävään.

Vähän samaan tapaan voi nyt tiedustellaLotta Seppiseltä (37) katuuko hän suostumistaan varsin isoon rooliin Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa.

– Hyvä kysymys. On tässä kevään aikana ollut ohjelmaa ihan reippaasti. Kahta virkaa olen hoitanut ja sitten tuli lisäksi vielä tuo korona.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Turun saaristossa ja Pohjois-Pohjanmaalla varttunut ja Oulussa opiskellut Lotta Seppinen työskenteli Soitessa yleislääketieteen ylilääkärinä, kun terveyden ja sairaanhoidon toimialuejohtajan paikka tuli äkisti avoimeksi.

Luojan kiitos, olemme päässeet vähällä. Rajoitustoimet ovat tehonneet Soiten alueella hyvin. Lotta Seppinen Ampuva ylilääkäri

– Olin ollut toimialuejohtajan sijaisena, joten oli aika luontevaa, että tehtävää tarjottiin minulle. Sen piti olla puolen vuoden pesti, mutta työ jatkuukin ainakin vuoden loppuun. Hyppäsin työhön viikon varoitusajalla.

– Kahden homman hoitaminen on ollut aika haastavaa. Olen luonteeltani sellainen, että pyrin tekemään sen, mihin minua tarvitaan. Siihen ylilääkärin työhön yritin saada jonkun, mutta tekijöitä on vähän ja lääkäreistä pulaa. Ajattelin, että kaitpa tämä puolivuotinen jotenkin menee, Velkualle Turun saaristossa lapsuutensa viettänyt, nykyinen lohtajalainen sanoo.

Haulikkoradalla Lotta Seppisen tähtäimessä kiekot, maastossa jyvälle pyritään saamaan riistaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lotta Seppinen on työssä kiinni usein illatkin. Vapaa-ajan merkitys korostui naisen elämässä entisestään, kun presidentin nimeämä ”pirulainen” tuli sairaanhoidon kiusaksi.

– Kyllä niin voi todeta, että ilman harrastuksia en olisi tätä kevättä kestänyt.

Seppiseltä ei harrastuksia ole puuttunut elämänsä missään vaiheessa. Häntä voi hyvällä syyllä luonnehtia urheilu-, luonto- ja koiraihmiseksi. Ammunta, metsästys ja koirat muodostavat kolminaisuuden, joka ei ole mitenkään harvinainen. Alkusysäys kokonaisvaltaiseen harrastamiseen tuli Seppisellekin yleisen tavan mukaisesti kotoa.

– Isä oli innokas metsästäjä ja ampui jonkin verran kilpaa kiväärillä. Minä menin ammuntaan mukaan metsästyksen kautta. Ärsytti, kun en osunut metsällä mihinkään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Aivan lapsena ei Lotta Seppinen vielä aseeseen tarttunut. Metsästys ei heti tuntunut ihan omalta jutulta. Se oli enemmän isän oma juttu.

– Olin pienenä paljon metsällä ja luonnossa mukana, mutta en niin innostunut niistä jutuista. Kotona jouduin aina syömään riistaa, kun isä kävi usein metsällä ja sai saalista. Siinä ei ollut mitään luxusta ja glamouria.

Lumijoen, Velkuan ja Ruukin kautta Lotta Seppisestä tuli oululainen. Hän kävi siellä lukion ja jatkoi lääketieteelliseen.

– Oulussa kävin harvakseltaan ampumassa. Lukion jälkeen menin armeijaan ja sieltä päästyäni sain ensimmäisen oman mäyräkoiran. Siitä innostus metsästämiseen lähti nousuun.

Kaikessa pyyntitouhussa on jonkinlaisena pontimena mahdollisuus saada edes toisinaan jotakin ruokapöytään asti. Seppisen karvaisten kavereiden joukko kasvoi ja mukana kulki mäyräkoirien lisäksi kultaisia noutajia. Valikoimassa oli siis ajavaa ja noutavaa ”kalustoa”.

– Noutaja on laukauksen jälkeen toimiva koira. Sehän ei olisi ikinä päässyt töihin, jos en olisi osunut mihinkään. Oli syytä opetella ampumaan entistä paremmin.

Lotta Seppisellä on kaiken värisiä SM-mitaleita automaattitrapista.

Lääkäriksi valmistunut palasi Raahen seudulle ja siirtyi sieltä myöhemmin etelämmäksi Soiten leipiin ja Lohtajalle.

– Aloin treenaamaan haulikkoammuntaa varsinaisesti vasta täällä Lohtajalla. Vuodesta 2014 olen käynyt aika ahkerasti radalla ja vuodesta 2015 näiden paikallisten innostamana myös kilpailuissa.

Lotta Seppinen myöntää olleensa aina kilpailuhenkinen ja kilpaurheilutaustan omaavana helposti houkuteltavissa kilpa-ampujaksi. Haulikko on aina sopinut parhaiten Seppisen käteen.

– Trap-lajeista löytyivät päälajit, sillä sitähän täällä Lohtajalla ihmiset ampuivat.

Trap (entinen olympiatrap), kaksoistrap, automaattitrap ja kansallinen trap ovat toisistaan hieman poikkeavia haulikkolajeja. Trapin ohella ammutaan olympialaisissa myös skeetiä. Uudempi tulokas lajikirjossa on sporting-ammunta, jossa liikutaan maastossa ja ammutaan vaihtelevassa ympäristössä.

– Automaattitrap ja kansallinen trap ovat näitä suomalaisia haulikkolajeja. Automaattitrap on minulle paras laji. Siinä olen voittanut kaiken värisiä SM-mitaleita (1+1+2). Joukkuemitaleita on tullut muissakin trapin lajeissa. SE-tuloksen olen ampunut joukkueen osana A-trapissa ja kansallisessa trapissa, jota myös 1-trapiksi kutsutaan.

Lotta Seppinen aloitti kilpa-ammunnan tietenkin Lohtajan Metsästysseuran ampujana. Joukkuemenestyksen toivossa seuraksi vaihtui kuitenkin pian Kaustisen Pohjan-Veikot.

Automaattitrapia Seppinen kuvailee aika pieneksi kilpa-ammuntalajiksi.

– Kilpailuja lajissa on vähän. SM-kisoissa käyvät ampuvat kaikki muitakin trap-lajeja. Sporting on metsästystä eniten tukeva laji. Olen kilpaillut siinä parina vuotena. Nyt ostin uuden aseen, joka soveltuu erityisesti sportingiin. Perinteinen trap-ase ei ole aivan optimaalinen sportingin ampumiseen.

Satu Mäkelä-Nummelan suomalaisille tunnetuksi tekemä olympiatrap on keskipohjalaisampujaa ajatellen vähän kiusallinen laji. Sen aktiivisempi harrastaminen kiinnostaisi muun muassa Lotta Seppistä, mutta kilometrit ovat harrastamisen hidasteena.

– Haaste on se, että Suomessa on niin kovin vähän olympiatrapin ratoja. Meitä lähimpiä ratoja ovat Siilinjärven ja Tampereen radat. SM-tasolla pärjääminen vaikeutuu, kun ei pääse treenaamaan tarpeeksi. Sportingia voi harjoitella Pietarsaaressa. Se on erilaisten tilanteiden laji, kun taas trapissa hermojen hallinta on isoin elementti.

Aseen kanssa, tai ilman. Lotta Seppinen ja koirat viihtyvät mainiosti Lohtajan metsissä.

Seppinen kehuu Lohtajaa kohtalaisen hyväksi paikaksi koiraharrastajaa ajatellen. Vattajan upeat puitteet, polut ja rannat, ovat tulleet vuosien saatossa oikein tutuiksi Lotalle sekä hänen koirilleen.

”Mediatapaamiseen” Seppinen toi kolme koiraa. Läsnäolivat kokeneet noutaja Saga (11), mäyräkoira Elli (9) ja saman rodun nuoriherra Guru (2). Seppinen on kasvattanut sekä noutajia että mäyräkoiria Monitoimen kennelin nimellä.

– Ei ole tällä hetkellä omaa narttua, jolla tehdä pentuetta. Yksi sellainen on tosin sijoituskoirana Oulussa. Sijoituskoirahan asuu toisella. Jos teetän sillä yhdet pennut, jää koira sijoituspaikan omistukseen, Seppinen selventää tietämättömälle.

Saga ja Elli ovat kumpikin tehneet kolme pentuetta ja se on Lotan mielestä kummallekin riittävästi. Niillä on ikä tullut vastaan.

– Jossakin muodossa kennel-toiminta varmaankin jatkuu. Ehkäpä tästä Gurusta tulee jalostuskoira.

Koirien kasvattaminen ja opettaminen vaatii osaamista sekä viitseliäisyyttä.

– Aina sitä miettii uuden pentueen kanssa, että miksi ihmeessä tähän lähdin. Pennut ovat kuitenkin niin mukavia, mutta samalla niistä on paljon työtä, kokenut kasvattaja tietää.

Valitsemansa rodut ovat Seppisen mukaan keskenään todella erilaisia muutenkin kuin pelkän koon ja ulkonäen osalta.

– Mäyräkoira on aina oma persoonansa. Sitä on vaikea kuvailla, ne kun ovat niin spesiaaleja. Noutajan kanssa pystyy tekemään yhteistyötä ja ne ovat aika helposti koulutettavia. Noutaja pysyy metsässä mukana, kun taas mäyräkoira lähtee tiehensä heti kiinnostavan vainun saatuaan.

Matalajalkaisten kumppaneiden kanssa Seppinen kertoo metsästäneensä etenkin jäniksiä ja kauriita. Metsästykseen jalostettu siro noutaja noutaa nimensä mukaisesti linnun, johon aseen kanssa kulkeva osapuoli on saanut osuman.

SM-tason urheilijaksi Lotta Seppinen tiedetään myös salibandyssä. Oululaisen Merikosken pelaajana hän nousi nuorten maajoukkueeseen ja naisten liigaan.

– Kun Merikoski luopui liigapaikasta siirryin OYUS:n paitaan. Siinä seurassa pelasin useamman vuoden divaria.

Seppinen toteaa lopettaneensa salibandyn pelaamisen jo pariin kertaan, mutta kilpailuvietti on tuonut hänet takaisin ”nuorempien kiusaksi”.

– Olin neljä kautta pelaamatta. Lohtajalle tultuani etsin googlesta täkäläistä salibandyseuraa. Ensimmäisenä tuli vastaan SC Kokkola ja sitä olen nyt edustanut monen kauden ajan.

SC Kokkolan luottopakin on aikomus olla syksyllä jälleen kokoonpanossa, kun sarjakausi pyörähtää käyntiin uudistetussa muodossa. Naisten A- ja B-liigojen alapuolella on kolmostasona I-divisioona, jossa SC Kokkolan joukkue nähdään.

– Harrastan salibandyä, koska se on kivaa. Ehkä olen vähän jäähdyttelijä, mutta aina yritän antaa parhaani ja auttaa joukkuetta kykyjeni mukaan.

Yleisurheilu putosi Lotta Seppisen ohjelmasta salibandyn vallattua alaa. Tilille ehti tulla yksi Pohjois-Pohjanmaan piirimestaruus naisten sarjastakin. Pituushyppy oli Lotan mielilaji, jonka lisäksi valikoimaan kuuluivat erityisesti pikajuoksut ja keihäänheitto.

– Ja olihan niitä nuoruudessa muitakin urheiluharrastuksia: judoa, karatea, ratsastusta. Viime syksynä aloin opettelemaan lavatansseja. Se harrastus joutui nyt keväällä ikävästi sattuneesta syystä tauolle.

Koronasta puhuminen jätettiin keskiviikon ”vastaanotolla” vähemmälle. Näin jo pelkästään siksi, että työ ja vapaa-aika on edes jossain mitassa kohtuullista vielä nykyäänkin erottaa.

– Luojan kiitos, olemme päässeet vähällä. Rajoitustoimet ovat tehonneet Soiten alueella hyvin, eikä ulkomailta tulevaa tautitaakkaa ole kovinkaan paljoa ollut.

Soiten johtoryhmään kuuluva Lotta Seppinen sanoo alan toiminnan olevan juuri nyt melkoista tasapainoilua.

– Odotettiin, että paikat pursuavat potilaita ja sitten meillä onkin tavallista vähemmän potilaita. Tilannetta normalisoidaan, mutta valmius virustilanteen pahenemista ajatellen säilytetään.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä